1994

Tarmo Koivisto: Apina Kapina

1994

Apina Kapina

Tarmo Koivisto, toimittanut Jussi Karjalainen (Jalava, 1994)

ISBN 951-887-037-3 (nid.)

Kansi: K. Apina kävelee vilkkaan kadun vartta, iskee silmää lukijalle

Sisällys (sarjakuvat):
Sivut 6–84 © Tarmo Koivisto
Sivut 85–96 © Tarmo Koivisto; Harri Vaalio (käsik.)

Kokoelman toimittaneen Jussi Karjalaisen ansiokkaassa esipuheessa ”Tarmo Koivisto ja apinat” on melkoisen tyhjentävästi käyty läpi mm. sarjan taustat aina animaatiosta (”Herra Huu” -elokuvan animaatiojakso ”Apina ja gorilla”), Sarjis-lehden viimeisestä numerosta (”Paluu alkuun”) Kauppa ja koti-lehteen (91 jaksoa v. 1977–1986) ja sitten vielä Wallun käsikirjoittamana (ja luonnostelemana) sanomalehtilevityksessä vuoteen 1990.

Päähenkilönä seikkailee K. Apina eli Apina Kapina, joka on jännästi kylläkin ihmimillistetty ja vaatteita käyttävä, mutta silti eläin ihmisten joukossa. Kaksirivisissä sanattomissa sarjoissa on paikoin tekstejä kilvissä, lööpeissä ja äänitehosteissa.

Tapen luistavasti piirtämät mykkäsarjakuvat ilmestyivät aikakauslehdessä yhden lisävärin elävöittäminä, tässä albumissa vain harmaarasterein. Myös koko on alkuperäistä julkaisua hieman pienempi, mikä tekee osan jaksoista hieman vaikealukuisiksi.

Tapen humaanisti kantaaottavat ajatukset ovat toisinaan hieman monimutkaisia ilman sanoja esitettäviksi, mutta parhaimmillaan aivan täysosumia visuaalisessa oivaltavuudessaan (puretun talon paikalle samoin, mutta nurinkurisin yksityiskohdin nouseva uudisrakennus).

Lopussa kaksitoista Wallun ideoimaa sanomalehtijaksoa ovat hieman pienempään kokoon suunniteltuja ja siten kirjassa avarampia. Ideat taas ovat enemmän gag-tyyppisiä oivalluksia, hauskoja ja hyväntahtoisia.

Lisätiedot:

[15 x 21 cm vaaka albumi; 96 s. + kannet; kansi väri; tk väripohjalla lad. esittelyteksti, mm. ”Tarmo Koivisto (s. 1948) on saanut muun muassa valtion taideteollisuuspalkinnon 1992. Pikkuklassikostaan Apina Kapina hänet on palkittu 1989 Kemin sarjakuvakeskuksen Strippi-Lempillä.” + valk. kentässä ISBN ja viivakoodi; s. 1 nimiö (nimiölogossa apina iskee silmää); s. 2 kust.tiedot; s. 3–5 teksti lad. 2 palstalle ja kuvitettu rast. valokuvin ja piirrosnäyttein; s. 6–96 mv sk]

Kuva tulossa

1994

Armas Paskiainen

[Paskiainen 6]

Ave [= Ari & Vesa] Koskela (Banana Press, 1994)

ISBN 951-8992-14-2 (nid.)

Kansi: Armas täyttää raamin

Sisällys:
s. 3–5 Kepeä avioliittodraama
s. 6 Armas Peen työpaikkahaastattelu
s. 7 Armas Paskamainen kutsuilla
s. 8–9 Armas kilpaladulla
s. 10 Henkilökohtaista [1/2 s.]
s. 10–11 A. Paskiaisen egologinen puheenvuoro [1/2 s. + 1 rivi]
s. 11 Armas Peen teknomaaninen tarina [3 riviä]
s. 12–13 A. Paskiainen ja pieni eläinkauppa
s. 14–16 Kaupunkilomailua
s. 17–21 Astronomi A. Paskiaisen tähtitieteelliset seikkailut
s. 22 Homo Sapiens Armas Paskiaisen lyhyt paussi [3/5 s.]
s. 22 Myöhemmin torstaina iltapäivällä vuonna 2002 [2/5 s.]
s. 23 Armas Paskiaisen andekoratiivinen juttu
s. 24–25 Armas pop
s. 26 Armaksen helskutinmoiset säkeet [3/4s.]
s. 26–27 Armaksen kirjalliset harrastukset jatkuu: [3 riviä]
s. 27 Minuuttiviisarin päiväkirja: [2 riviä]
s. 28 Toimistossa tapahtuu [3/5 s.]
s. 28 Armas helskutissa – lämminhenkinen stoori [4 riviä]
s. 29 Maailmanparantaja Paskiainen [3 riviä]
s. 30–32 Haudankaivaja A. P.
s. 33–35 Armas Paskiaisen lemmenseikkailut
s. 36 Tavara luonto
s. 38 Suurliikemiesiltamat ravintola Haukanperseessä
s. 39 Euromämmi
s. 40–43 Kahvia ja kondomeja
s. 44 A. Paskiaisen aktiivista joutoaikaa [3/4 s.]
s. 44 Tiedeuutisia [3 riviä]
s. 45 Sitten vuorossa: A. Paskiainen! (2 riviä]
s. 46–48 Joulun kellot kajahtaa – Paskiaisten perinteinen joulukertomus

Kuvallisesti sarja on entisestään kehittynyt. Sivuhenkilöt ovat jännästi hieman eri tyylisiä kuin päähenkilöt, realistisempia, mutta aina kuin olemassaolostaan hämmästyneen näköisiä. Tekstiä on paikoin todella paljon. Huumorissa mennään surutta epäkorrektin puolelle, mutta kuin ohimennen kysenalaistetaan luutuneita käsityksiä myös kriittisessä mielessä.

Lisätiedot:

[30 x 21 cm pysty albumi; 48 s. + kannet, sisäkansissa mustavalkoinen valokuva (esinekollaasi, kasvot ja piippu; lopussa peilikuvana); kansi (kirjava kehyskuvio, oranssilla pohjalla otsikkoteksti harmaalla (vers.), hajotettuna ja alla lad. valk. vers. tekijänimi + väripiirros Armas täyttää raamin; s. 1 nimiö, s. 2 kust. tiedot + sisällys ja piirros (A.P. hammaslääkärinä); s. 3–48 mv sk sivun taitossa; tk väri (kannen kehysaihe täyttää koko sivun + valkoisella lad. ISBN ja kustantaja; selässä oranssilla pohjalla ladottuna tummansinisellä vers.  ”Ave Koskela : Hemmo Paskiainen 6 – Armas Paskiainen”]

Kuva tulossa

1994

Eero

Julia Vuori, teksti Marjatta Levanto Eero Järnefeltin päiväkirjojen pohjalta (Otava, 1994) lisäpainokset: 2. p. 1997, 3. p. 2002

ISBN 951-1-13464-7 (sid)

Kansi: Eero taiteilijatarvikkeineen ateljeetaustalla (piirros jatkuu selän yli takakanteen)

Takakansi kuvaa: ”Eero-sarjakuvakirja on saanut nimensä taiteilija Eero Järnefeltistä, jonka kuviteltua työskentelyä Raatajat rahanalaiset -maalauksen parissa seurataan. Julia Vuoren piirtämä taiteilijahahmo ahertaa taiteilijantehtävänsä parissa, etsii ja kokeilee, hylkää ja hyväksyy, kyllästyy ja masentuu. Eero Järnefelt on itse mukana kommentoimassa näitä pyrkimyksiä sekä valokuvillaan että ajatuksillaan, sillä Marjatta Levannon kokoma teksti on poimittu suoraan taiteilijan päiväkirjoista.”

Muissakin taidekasvatuskirjoissa hedelmällistä yhteistyötä Marjatta Levannon kanssa tehnyt Julia Vuori on luonut ehyen kokonaisteoksen, jossa tietoaines, mielikuvitus, dokumenttivalokuvat ja maalauspastissit limittyvät saumattomasti. Todellinen taidekirja, joka on tehty ehkä enemmän lapsille, mutta tyydyttää aikuisenkin silmää. Värit hehkuvat, sivu- ja aukeamakokonaisuudet ovat pohditun rytmikkäitä, ja kuvissa on hauskoja yksityiskohtia, kuten viittauksia eri taidesuuntauksiin. Tosikkoa voi tietysti harmittaa, että taiteemme merkkimies (ja muutkin aikalaisensa) esitetään sarvikuonona.

Teoksen onnistumista kuvannevat myös sarjakuville tuolloin vielä poikkeukselliset uusintapainokset (1997 ja 2002). Julia Vuoren muita sarjakuvatöitä on Helsingin Sanomissa ilmestynyt ja kirjoiksikin koottu ”Sika”, ja siitäkin on kuvakirjaversioita.

Lisätiedot:

[29 x 26 cm pysty kovakantinen kirja; 46 s. + kannet; kannet väri, piirros jatkuu selän yli takakanteen; tk. valk. vers. tekstattu esittelyteksti ”Eero-sarjakuvakirja on saanut nimensä taiteilija Eero Järnefeltistä, jonka kuviteltua työskentelyä Raatajat rahanalaiset -maalauksen parissa seurataan. Julia Vuoren piirtämä taiteilijahahmo ahertaa taiteilijantehtävänsä parissa, etsii ja kokeilee, hylkää ja hyväksyy, kyllästyy ja masentuu. Eero Järnefelt on itse mukana kommentoimassa näitä pyrkimyksiä sekä valokuvillaan että ajatuksillaan, sillä Marjatta Levannon kokoma teksti on poimittu suoraan taiteilijan päiväkirjoista.” + kust. ja koodi 85.32, keltaisella pohjalla ISBN-viivakoodi; selässä tekstattuna valkoisella vers. Eero ja Otava; sisäkansiaukemilla ’tapetti’ Eero-hahmosta, taka-aukeamalla lisäksi valokuvat Eero Järnefeltistä ja öljymaalauksesta Raatajat rahanalaiset (Kaski) vuodelta 1893; s. 2 kust. tiedot (valokuvat Eero Järnefeltin omaiset, reprokuvaus Antti Kuivalainen, ulkoasu Eero Aulio); s. 3 nimiö + 1. väriruutu; s. 4 2. väriruutu; s. 5 ensimmäinen sarjakuvasivu (kolme riviä ruutuja, joiden alla tekstit tekstattu vers.); s. 3–45 värisarjakuvaa, jossa kulalkin sivulla 1–3 rivillä sarjakuvaruutuja, joukossa valokuvamontaasejakin; aukeaman kuvat s. 24–25, 30–31, 38–39 (Raatajat rahanalaiset)]

Ks. Sika[…] (Otava 1998; 2000, 2006)

Kuva tulossa

1994

En halunnut samaa maailmaa

Hessu = Helena Vuorinen (omakustanne,1994)

ISBN 952-90-5474-2 (nid.)

Kansi: Pikku ruudussa tyylitellyt, itkevät kasvot.

Sisällys:
s. 2–7 My Name is Hello [vapaa ruutujako]
s. 8–14 En halunnut samaa maailmaa / Erään sankarin tarina
s. 15–17 En tiedä, en todella tiedä [1–3]
s. 18–19 8 vuotta elämästäni
s. 20–21 Minä puhun itselleni, olen eristetty koppiin [1–2]
s. 22–25 Nothing Turns Me On [1–4]
s. 26 En jäänyt maahan makaamaan vaikka kaatuisin, sankarit kertovat
s. 27 Minä olen lintu joka kuoli puut jotka tapoin
s. 28–29 Miksi Jumala loi Pirun? Koska oli niin pirun tylsää
s. 30 Ihailija
s. 31 Mikä paradoksi
s. 32 Mikä dilemma
s. 33 Väärä tyyppi
s. 34 Mitäs oot puuhaillu?
s. 35 Ihmisihanne
s. 36 Bodhisatvan tie osa I
s. 37 Bodhisatvan tie osa II
s. 38–39 Bodhisatvan tie osa III
s. 40–41 Olen Korean kuningas v. 530 eKr.
s. 42 Hedelmällistä riikinkukkomultaa
s. 43 Olin kerran rakastunut sinuun ja olen vieläkin
s. 44–45 Keskusteluja
s. 46–48 [12 kpl strippejä alk. ”Olen kulttihahmo”]
s. 49–56 ”Parempi viisaan kanssa helvetissä kuin 10 tyhmän kanssa taivaassa [piirros per sivu, ei tekstejä]
s. 57 Kesä joka kesti vuoden
s. 58 Tänään on aina tänään
s. 59 Onkohan Tex Willer homo?
s. 60 Mihin Aku Ankan suosio perustuu?
s. 61 Lonk time no see
s. 62 En voinut maksaa syödä enkä poistua
s. 63 En voinut
s. 64 Oikeesti mä oon ihan erilainen
s. 65–67 Olen maniassa Superhessu [I–III] [”hommage to Walt D.”]
s. 68 Musta piti tulla lääkäri tai juristi tai ekonomi
s. 69 Robotit tekis kaikki työt vapaa-aika ois kuin lama-aikaan
s. 70 Harmillista, on jo torstai
[s. 71 piirros ”Sull on hattu vääin päin.”; ”No se on oikein mulle.”]
s. 72 Hän lähtee
s. 73–76 Oliver-karju ja tryffeleitä [1–4]
s. 77 Ruutuja ruudun perään
s. 78–79 Mitä nyt, Diadora Bain?
s. 80 Oletteko Miettonen?
s. 81 Kuka sanoi ole hyvä kuka kiitos
s. 82–83 Voitteko olla kiltti ja …
s. 84–87 Laulava siivooja [1–4]
[s. 88 piirros ’pullopäät’ 1, 2 ja ½]
s. 89 Yksi jätkä oli komee jätkä, Kaarina nimeltään
s. 90 Palikka maikka vaikka kauhu kiva
[s. 91 piirros ’ratikassa’]
s. 92–93 Hei Jouko, mihin sä haulikon kaa meet?
s. 94–95 Tampax-poika lirissä
s. 96–99 Tarjan tavallisia tarinoita Osa I [1–4]
s. 100 Se ei ole mitään, vain paskaa
s. 101 Maailman tilanne
s. 102–103 Mr. Jones ja Unveliable Come Back [sic!]
s. 104–105 Mrs. Jones and uskomaton paluu
s. 106 Lopulta sekosin
s. 107 Keittiön pöydällä kukkakimppu
s. 108–109 Onneton ihmissuhde
s. 110 Mä ja mä aina sä sanot vaan mä
s. 111 Tomorrow Never Comes
s. 112–119 Yksinäinen ihmissusi [osa 1…4, kukin 2 sivua]
s. 120 Se sattui, maailma putosi varpaille
s. 121 Toivon että pidät hauskaa All I Do is Think of You
s. 122 Tule perhonen, tule leppäkerttu
s. 123 Tulisi päivä, tulisi yö, tulisi aamu
s. 124–127 En voi kestää rakkautta [1–4]

Tekijä asettaa riman: ”Olenko enää pilakuva? Kestänkö jonkun arvostelijan idioottimaisia arvioita. Kuuluvatko minun piinani kriitikoille. Ei, en tarvitse krtiikkiä. Ne pitäisivät minua mahtipontisena.”; ”Olen maanikko ja siitä ylpeä. Olen nero.”; Mikä dilemma: ”Mä julkaisin kirjan… Sitä on jo kirjastoissakin.” – ”Mä en enää voi estää ketään lukemasta sitä.”  Niinpä.

Teos on runollista, herkkää, kaunista, mutta raskastakin luettavaa. Miettii, onko tämä terapiaa tekijälle, lukijalle vai ehkä jopa molemmille. Joskus mennään  päivänkohtaisissa pohdinnoissa, joskus vertauskuvallisissa saduissa (satu ihmis-sudesta ja fiktiivinen tarina laulavasta siivoojasta).

Pohdinnassa ovat esimerkiksi sukupuoliroolit, mm. tyttö-poika-problematiikka, kun tyttö vaatii kutsumaan itseään Ristoksi, tai sanomalehti julkaisee kuvan tytöstä lehdessä kuvatekstillä ”Nuori mies on kyllästynyt maatalousnäyttelyssä.” Transsukupuolisuutta ja androgyniaa lähestytään eri puolilta, mm. zenbbuddhismista.

Ensimmäisessä sarjassa on kissoja (tai koiria, roolit kyseenalaistetaan), muissa lähinnä ihmishahmoja, usein vain puhuvia tai ajattelevia päitä ilman ruutujakoa tai varsinaisia puhekuplia. Tekstien ja kuvien suhteet vaihtelevat, ja välillä mennään eri kielilläkin. Viimeinen ruutu voi olla pelkkää tekstiäkin (s. 113).

Kuin kevennyksenä terapiaa saadaan sarjakuvien Tikulta (ei Takulta), joka on ”spykiatri”, ja unia aletaan nähdä Ankkalinnasta, painajaisiin taas ilmestyvät Kiviset ja Soraset.

Ks. myös:
Miten kärsiä joka hetki joka asiasta (Helena Vuorinen, 1995)
How Carmen managed to survive? / Kuinka Carmen selviytyi hengissä (Helena Vuorinen, 2007, 2008)

Lisätiedot:
[30 x 21 cm pysty albumi; 128 s. + kannet (2+2), mv, kansi mv valk. pohjalla mv ruutu, jossa tyylitellyt, itkevät kasvot, puhekupla leikkautuu pois, kannen yläosassa musta vaakaviiva ja sen alla tekstattu otsikko + © Hessu; selässä tekst. © Hessu + otsikko; tk samoin kuin kannessa, mutta eri ruutu, yllä ots. ja © Hessu käsin tekstattuna, alla lad. ISBN ja painotiedot; sivuja ei numeroitu; sisäkansiaukeamilla (4 s.) poikittain samat 2 x 4 kasvopiirrosta (tausta musta, ympärillä sivu valkoinen), joiden alla tekst. vers. ajatuksia; s. 1 = s. 128 = 1. ja 2. sisäkansi]

Kuva tulossa

1994

Folkets Dagblad 1994

[Folkets Dagblad 4]

Leif Sjöström (Scriptum, 1994)

ISBN

Kansi: Suomi-neito metsässä viikinkien kanssa (”Suomi jungfrun”, Ahtisaari kruunu päässä, Esko Aho ja Ole Nrrback), taustalla karhu ja korppi

Takakannen lehtikritiikin poiminnat ovat muuten ruotsinkielisiä (Lars Sund, Vasabladet: ”Vain tietämätön tai vakavasti rajoitteinen pitäisi paikallisuutta puutteena. Se tekee ainutlaatuiseksi sarjakuvien joukossa”; Benita M-Z Åland: ”Huumori ei ole repivää, katkeraa lajia, vaan voisi kutsua rakentavaksi. Monimutkaisten tapahtumien pointit parilla piirrosruudulla.”; John-Erik Jansén Västra Nyland: ”Mestarillinen sarjakuvasatiiri tasavallan suurista ja pienistä. Alkaa saada instituution luonteen.”), mutta Demarin Juhani Aro kirjoittaa: ”Kari Suomalaiselle ei ole oikein löytynyt manttelinperijää. Sjöströmillä olisi siihen aineksia, jos joku vain suomentaisi hänen osuvat piirroksensa.

Lisätiedot:

[15 x 25 cm vaaka albumi; 120 s. ei skp; selkä vihreä, ladottu valkoisella gemenalla otsikko; kansi väri (valkoisella pohjalla musta kehys, jonka sisäpuolella väritetty piirros ja lad. ”Folkets Dagblad av Leif Sjöström” ja kehyksen alla ”Scriptum”, oik. yläkulmassa vihreässä laatikossa valkoisella ”1994”);; s. 1 nimiö; s. 2 kust. tiedot; s. 3 sokkelopiirros (Iiro Viinanen) + lad. teksti ”Pyssel för hela familjen”; s. 4 tyhjä; s. 5–109 mv sk (myös harmaarasterointia, alkuperäisiä julkaisupäivämääriä); s. 110–120 lad otsikko ”Ett år vid valurorna” ja kolmella palstalla ladottuna taustatietoja päivänpiirroksiin (sivulla 120 vain yhdellä palstalla tekstiä); tk. valkoinen, mustalla ladottu poimintoja lehtikritiikeistä (Lars Sund, Vasabladet; Benita M-Z Åland; Juhani Aro Demari; John-Erik Jansén Västra Nyland)]

( Sisällöstä: s. 5 ”Suomi-neito” lukee suomeksi hänen hiuspannassaan – suutelee Ahtisarta – muuttuu sammakoksi; s. 17: 20.1.-94 Ahtisaari Muumipappana, Elisabeth Rehn ”Lillan My”!; s. 35: 5.3.-94 ABBA:na Euroviisutunnelmissa: A = Aho, B = Bildt; B = Brundtland; A = Ahtisaari; s. 39: 12.3.-94 Asterix-mukaelma; s.67 ”Vanhus ja meri” = Castro ja miekkakala = ”Socialismo / El pueblo”; s. 71 Ole Norrback hypnotisoituna: ”Seså! Menkään Ruotsiin pärkkölän hyrrit!!!”; s. 73: 25.8.-94 Ohukainen & Paksukainen = Helafolkets Helan & halvafokkets Halvan = Martti Ahtisaari & Esko Aho; s. 78: 3.9.-94 Bjarne Kallis lepakkomiehenä = ”Kova Kallis – Läderlappen från Skinnstan!!” – ”Onko se lintu? Onko se lentokone? Ei, se on…”; s. 82: 7.9.-94 Aho & Viinanen Retu Kivinen & Tahvo Sorainen, laskevat plkuautolalan valtionvelka-mäkeä EU:hun;  s. 92 Iiro Viinanen Roope Ankkana, Tupu, Hupu ja Lupu omina itsenään – ”Iiro von Anka jahtaa jo lapsilisiä”)

Ks. myös:’
Folkets Dagblad |1] (Scriptum, 1991)
Folkets Dagblad från A till Ö (Scriptum, 2003)

Kuva tulossa

1994

Harmaan jumalan hetki

Robert E. Howardin novellista The grey god passes suomentanut, sarjakuvaksi sovittanut & kuvittanut Petri Hiltunen (WSOY, 1994)

ISBN 951-0-19349-6 (nid.)

Kansi: Kuninkaan henki seisoo taistelun yllä korppien ympäröimänä, miekka veressä.

Sisällys:
s. 3–7 [Ensimmäinen luku]
s. 8–17 Toinen luku<
s. 18–22 Kolmas luku
s. 23–32 Neljäs luku
s. 33–64 Viides luku

Takakansi kertoo varsin hyvin sisällöstä: ”Harmaan jumalan  hetki on Robert E Howardin novelliin pohjautuva, historiallisen Glontarfin taistelun  ympärille kietoutuva sankaritarina, joka toimii myös purevana muistutuksena sodan mielettömyydestä. Glontarfin kentällä otti vuonna 1014 yhteen kaksi suurta valtakuntaa, keltit ja viikingit, ja veri virtasi valtoimenaan. Harmaan jumalan hetki on häpeämättömän oopperamainen ja kerronnaltaan lähellä klassisia näytelmiä, mutta se viiltää myös ilkeästi todellisuudllaan. Albumin sivuilla herää henkiin kelttien ja viikinkien rikas tarumaailma.”

Samoin takakannessa tekijä kertoo: ”Ihastuin nykyohjaajien moderneihin Shakespeare-filmatisointeihin. Halusin tehdä jotakin samankaltaista, historiallisen draaman, jolla on sanottavaa myös nykyihmiselle.”

Suomalaisessa sarjakuvassa kirjan dramatisonti sarjakuvaksi on ollut yllättävänkin harvinaista. Petri Hiltunen lähestyy Robert E. Howardin tarinaa intomielisen harrastajatutkijan otteella, mutta myös väsymättömän oloisena piirtäjä-nautiskelijana. Ratkaisevaa lukijan kannalta on tietysti sekin, tuntuuko Howard ja hänen tarinansa kiinnostavalta.

Tarina jää jonnekin Shakespearen kuningasdraamojen ja Conan barbaarin välimastoon, ylevien periaatteiden ja hurmeisten taistojen kuvauksen puristuksiin. Hiltunen tavoittaa toki myös myyttisen tason, ja kuvaakin hienosti myös yliluonnolliset osuudet. Romaanisovitusten tapaan teksin määrä tuppaa jäämään runsaaksi, mutta onneksi ajoittain tapahtumia kuvataan myös pelkin piirroksin. Anatomian piirtäminen alkaa sujua, ja suurissa taistelukuvissa ihmetyttää yksityiskohtien määrä ja tarkkuus. Tavallaan ollaan myös Hal Fosterin Prinssi Rohkean ja supersankaripiirtäjien välimaastoissa. Hiltusen vahvoille kotrasteille ja syville varjoille perustuva ilmaisu sopii hyvin tarinaan.

Lisätiedot:

[30 x 21 cm pysty albumi; 64 s. + kannet, ei skp; kansi musta pohja, valkoiset koristeaiheet, ylh. lad. valk. vers. tekijöiksi R.E.H ja P.H., gem otsikko, alla vers. WSOY, keskellä väripiirros; tk samat otsikko ja koristeaiheet, harmaalle taustalle sij. valokuva tekijästä, ISBN-viivakoodi ja lad. esittelyteksti; selkä musta; s. 1 nimiö lad + piirretty H-anfangi (sivulta 3); s. 2 kust. tiedot + ”Omistettu Matti Tanskalle ja Anssi Makkoselle. Kiitoksia jaetusta unelmasta.”; s. 3–64 mv sk sivun taittoon, tekstattu (Hannele Parviala)]

Kuva tulossa

1994

Hintin seikkailut 1

Mustan dullan maa

Herpé (nimimerkki) (omakust. 1994, tarkistettu)

ISBN 5-08-001734-XX (virh.) (nid.)

Kansi: Lähi-idän ikkuna-aukosta nähty jeeppi autiomaasssa, jossa kapteeni Maddog ratissa, Hintti vieressä arabipuvussa suutelee mustaa apupoikaa

Sisällys:
s. 1–5 Hintti ja salaperäinen täh
s. 6–36 Mustan dullan maa

Käsittelen tässä vain yhden saman tekijän vihkosista, ja senkin vain siksi että se on mainittu albumiksi (ks. Vesa Kataiston tekemä haastattelu tekijästä Sarjainfo N:o 166 = 1/2015, sen mukaan albumi on piirretty 1992–1993).

Tämä ei oikeastaan ole itsenäinen teos, vaan parodiaan kätkeytyvä heikko plagiaatti. Hahmot ovat tunnistettavia Hergén Tintti-sarjakuvista (Dupond & Dupont ovat nyt Koskinen ja Keskonen, kartano Sankkermolle), mutta piirrostyö on kaukana esikuvasta: kömpelön kuivaa, tasaviivaista, rytmitöntä (välissä on vain yksi isompi ruutu). Koko idea perustuu tekijän kai liian puhtoisina pitämien hahmojen kuvaamiselle ns. epäsuotuisassa valossa, eikä se oikeastaan ole kovin hauskaa – ellei ihan infantiilisti lue.

Kirkasotsaisen seikkailijan tarinan käänteisversiossa ollaan rasisteja, kolonialisteja ja erittäin väkivaltaisia, ja seksiä harrastetaan vain poikkeavalla tavalla, myös raiskaten. Tintilläkin oli oma kyseenalainen menneisyytensä, mutta tämä Hintti se on ihan täysi rasisti, nisti ja moraaliton veikko. Maddog on täysi juoppo, ja hänen kokardissaan on hakaristi. Takakannen feikki-albuminimet ovat kyllä vitsikkäitä samoista lähtökohdista (esim. Tintti nai järvellä, Hintti ja piparit, Särkynyt kortsu).

Samalta tekijältä myös (ei Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmassa):
Hintin seikkailut 2: Seitsemän kristallipulloa (1995)
Hintin seikkailut 3: Hintti ja lumimiehet (2013)
Hintin seikkailut 4: Hintti Afganistanissa (2014)

Lisätiedot:

[30 x 21 cm pysty vihko; 36 s. + kannet; sisäkansissa ’tauluja’ kuten Tintissä; mv sk sivun taitossa, mukana harmaarasteria; ei sivunumerointia; tintti-malliset kuplat tekstattu vers.; sivun 1 ensimmäisessä ruudussa otsikko tekst. vers. ja s. 6 ensimmäisessä ruudussa gem.; tk pastissi Tintti-albumien tk, jossa lista: – Hintti ja kultapaksinen rapu, – Hintti nai järvellä; – Seitsemän kristallipulloa; – Ns. yksisarvisen salaisuus; – Rakham Punaisen vehkeet; – Hintti ja piparit; – Hintti maan kamaralla; – Särkynyt kortsu; – Castrationen lorut.]

[Sisällöstä: s. 1–5 kartanoon vievällä tiellä kilpi: ”Vittuun  heterot”; Hintti syö sieniä ja sekoilee, kapteeni Maddog räyhää ja oksentaa juovuksissa, Millu-koira kulkee peräreikä vilkkuen ja kusaisee loppuirikseen. S. 6–36 Maddog nai Hinttiä voin avulla: ”Nyt jyrätään”, Hintti piikittää morfiinia suoneensa, myy satamassa ’hanuria’ tienatakseen rahaa Maddogin juomiseen, ja joutuu suljetulle osastolle vieroitukseen; Tohtori Madonlfikki; Sankkermollen kartano. Maddog haukkuu ”mustalaisia” ”savunaamoiksi” ja potkii Millua, Hintti haukkuu ’Madonlakkia’ impotentiksi ja heteroksi. Maddog esiintyy Hintin ’setänä’, vapauttaa tämän sairaalasta ja nai jo hississä. Maddog ja Hintti lähtevät hakemaan 10 kg heroiinia Smegmahista, mutta Hintti: ”En vittu varmaan laita rättipäiden ryysyjä.” Tullissa Hintin viulukotelossa onkin jättidildo. Millu-koira nai jalkaa ja nuolee muniaan, Hintti ottaa Maddogilta suihin, vetää vauhtia ja käy ylikierroksilla, ostaa laivalla merimieheltä ”punaista libaa”. Hintti kehuu tälle arabipukua: ”[…] nopeampi riisua”. Maddog puukottaa merimiestä, koska tämä muka on ”eläinrääkkääjä ja sitten vielä homo”, johon merimies: ”Toi tuli ite…” Tyhjentävät merimiehen taskut ja heittävät yli laidan; Hintti: ”Mieluummin pilvee kuin ei mitään.”; Kun musta poika kantaa laukut, Hintti: ”Mutikka!”; Maddog ehdottaa: Otetaanko toi nekru passariks?”, johon Hintti: ”Vitun laku!”; ”Nimi Abdullah Da Oud Ali Muhammed”; Hintti: ”Sanotaan sua kuitenkin Lakuks.” Pojan rukoillessa polvillaan: ”Tuleeko mitään mieleen?” ja panevat poikaa (kuvan ulkopuolella, vain valitus samanlainen kuin ulkoa kuuluva rukouskutsu: ”Aiaiaiaiaaa!”; Hintti: ”Tää on ählämimaa.” Dupond & Dupont ovat nyt Koskinen ja Keskonen. Maddog: Mitä täälläpäin tehdään homoille […] ”Ne ruoskitaan ja seivästetään. ” Hintti: ”Hyvä ajatus.” Maddog: ”Vitun rättipäät”. Hintti. ”Ei tässä perse auki olla.” Abdullah: ”Aina saada sinne jotain.” M: ”Teen susta sukelluspuvun (…] apina.” Maddog: ”Nekrofiilit! Koprofagit! Savolaiset!”; Hintti, Maddog ja Abdullah teurastavat huumekauppiaat konekiväärillä, ja toiseksi viimeisessä ruudussa Ahmed saa puukosta..]

Kuva tulossa

1994

Joulupukki

Rauli Nordberg (dialogi + piirrokset), tarina Matti Nieminen (Rovaniemen kaupunginteatteri ,1994)

Musikaali, käsiohjelma

Kansi: Joulupukki lelulahjasäkkeineen (Erika Tuulia Turusen, musikaalin pukusuunnittelijan piirros, ei sarjakuvasta)

Sisältö (sarjakuvat):
s. 7–14 [= 1–8; s. 1 ots. ”Prologi”] Joulupukki

Vaikka tämä on vain teatteriesityksen käsiohjelma, se sisältää kahdeksan laadukkaalle paperille painettua värisarjakuvasivua. Matti Niemisen ja Jukka Siikavireen musikaalin johdannoksi mielletty värisarjakuva on itsenäinen teoksensa.

Velho Oorue raivoaa Nikolaukselle ilmaisten lahjojen jakamisesta, kun hän itse tahtoisi myydä niitä. Halitjatar houkuttlee hänet pohjoiseen, antaa uudet vaatteet (tutun punaisen nutun ja hiippalakin) ja uuden nimen ”Joulupukki”. Maahisemo neuvoo Korvatunturille, Staalokin suostuu hiljaiseen naapuriinsa, jolle avuksi tulee vielä oma Joulumuori ja joukko tonttuja. Kun maahiset vielä lahjoittavat taikaporot, niin onkin kaikki tarvittava koossa. Radion Markus-setä  aloittaa tiedotustoiminnan, ja postikonttorikin rakennetaan. Joulu toivotetaan tervetulleeksi!

Rauli Nordbergin tunnistettava tyyli on väritettynä tavallista selkeämpää, suorastaan tunnelmallista. Musikaalia näkemättä on vaikea sanoa, miten tarina liittyy kokonaisuuteen.

Lisätiedot:

[30 x 21 cm pysty vihko; kansi väri; s. 2 Niilo Tarvajärven tervehdys; s. 3–5 Musikaalin tekijäluettelo, mm. ”Sarjakuva Rauli Nordberg (vier.)”; s. 6, 15 valokuvia; s. 7–14 värisarjakuva; s. 16–17 Musikaalin sisällysluettelo; s. 18–19 valokuvia, puvustusluonnoksia ja laulujen sanoja; tk. lad. tekstejä teatterista + väreissä Pekka Vuoren piirtämä Joulupukin postikonttorin leimalogo]

Kuva tulossa

1994

Jullin Viien Vuen Jupinat

Alapo  = Alpo Harju (Santa Claus Media, 1994)

Kansi: Lapin mies Julli istuu talvimaisemassa kuksa kädessä ja pontikkapannu avoimesta ovesta pilkottaen.

Esipuheessa Alpo Harju kertoo hahmon taustat. Ylitorniolaiseen Länsiraja-lehteen 1990 luotu sarja on ilmestynyt myös äkäslompololaisessa Kuukkelissa ja kajaanilaisessa Kainuun Sanomissa. Masin tavoin lakki silmillä – nyt tosin neljän tuulen hattu – esiintyvä hahmo ei ole paljon muuttunut viiden julkaisuvuotensa aikana.

Piirrostyö on kyllä ilmeikästä, vaikkakin hiukan karkeaa, huumorinlajiinsa istuen. Sanailut ovat toimivia, ja näkökulma kivasti etelänmiesten joikhausvitsien käänteisversioita. Metahuumorikin onnistuu, ja jopa sanaton huumori, ja laji on yhdestä kahteen rivin strippi. Asennemaailma on rehdisti perusjunttia, toki itseironialla maustettuna (”musta vyö karaokessa”). Turismi synnyttää paikallista kommenttia, kuten myös muut ajan ilmiöt. Vierailijoina ja viitteina ainakin Superhessu ja Isometsä. Saadaan myös ”meän kielen oppitunti.”

Ks. myös:
Jullin kampäkki (???)
Julli – Nuuskakairan kikolo (Santa Claus Medias, 2003)

Lisätiedot:

[21 x 30 cm vaaka vihko; 48 s. + kannet; s. 1 nimiösivu + puhekupla: Neiti! Mulle yksi ”Ylläksen pimennys”; s. 2 kust. tiedot (Kustantaja: Oy Santa Claus Medias Ltd; Painopaikka: Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy 1994); s. 3 lad. ”Esijupina” + kaksi piirrosta, kasvokuvaa Jullista ”Ennen…” ja ”… nyt”; mv sk 1 strippi + otsikko s. 4, 10, 30, 38; 2-riviset stripit + otsikko s. 15 ja16, 2 strippiä + otsikko jokaisessa s. 5–9, 12–14, 17–20, 22–29, 31–37, 40–45; ruutusuurennokset ja lad. selostusta s. 11, 21, 30, 39; s. 46 pilapiirros; s. 47–48 tyhjä; kannet väri, piirrostet, tekstit ladottu; tk. pilapiirros väri, tekstaus alla gem. ”– Lukekaa vain toisheenki kerthaan. Voipi mennä hyvinki viis vuotta, enneko seuraava opus ilmestyy.”]

Kuva tulossa

1994

Just joo – Valitut piirrokset 1988–1994

Pekka Sauri (Perusta, 1994)

Kansi: Kollaasi pilapiirroksista.

Sisällys:
s. 1– 15 A 1988
s. 17–45 B 1989
s. 47–73 C 1990
s. 75–101 D 1991
s. 103–135 E 1992
s. 137–168 F 1993
s. 169–177 G 1994
s. 179–180 Epilogi 1988

Tunnettu radiopsykologi, Mielenterveysliiton puheenjohtaja ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri on pitkään toiminut myös ajankohtaisten pilapiirrosten tekijänä. Hänen töissään on sarjakuvamaisia piirteitä, kuten dialogia ja puhekuplia, mutta (lähes?) aina kyseessä on vain yksi kuva, ei siis sarjallista kerrontaa. Lopussa on ladottu ”Epilogi”, jossa Sauri kertoo töittensä taustoista.

Lopun ”Epilogissa hän kertoo sarjojen ilmestyneen 1988–1994 Iltalehden kolumniensa yhteydessä otsikolla Entropia. Albumin nimi taas tulee 1990-luvun eniten käytetystä suomen kielen ilmauksesta. ”Kiteyttäköön käsittämättömän lähihistorian kahteen sanaan.”

Sarjakuviakin hän kertoo piirtäneensä jo koulun lehteen, samoin kuin pilapiirroksia, joita on nähty myös Hämeen Sanomissa 1970-luvulla ja Suomi-lehdessä 1980-luvulla. Saurin pilapiirroksia on julkaistu myöhemminkin, (ainakin Metrossa?). Tässä kuitnekin pilapiirroskokoelma jää tarkemman käsittelyn ulkopuolelle.

Lisätiedot:

[ 20 x 21 cm vaaka albumi; 190 s. + kannet, ei skp; sivunumerointi: sisäkansilehdet ei mroa (2+2) + I–IV + 1–180; s. I nimiö; s. II kust.tiedot; s. III sisällys ja pieni piirros; s. 179tyhjät paitsi sivunro s. 4, 16, 46, 74, 102, 136, 178; s. 179–180 ladottu ”Epilogi”, jossa Sauri keroon töitensä taustoista. 181–184 tyhjät; kansi mv, kolalasi piriroksia ja laatikoissa otsikko (musta laatikko, teksti lad. vers valk.) + lisäväri punainen lad. tekijä ja alaotsikko (laatikoissa, valkoisella pohjalla); selkä musta, valkoisella vers. lad. kust., tekijä, otsikko ja alaotsikko]

Kuva tulossa

1994

Jyviä ja papanoita – Kemin kaupungin kunnalliskertomus 1993

Keijo Ahlqvist, Ari Kutila, Hannu Sainio (Kemin kaupunki, 1994)

ISBN 952-9686-05-6 (nid.)

Kansi: Kaniperhe kotioloissa (isä lukee lehteä, äiti kuivaa tiskiä, poika lukee ja pikkutyttö roikkuu äidin hihassa) vihreässä ympyrässä, taustalla yömaisema kaupunkisiluettia.

Takakansi kertoo: Jyviä ja papanoita on tarinaa Kanian tasavallan, sen pohjoisen meren kurkussa nököttävästä Kaniinilan kaupungista. Kaniinila muistuttaa niin hämmästyttävässä määrin suomalaista, Perämeren perimmäisessä perukassa sijaitsevaa Kemiä, että tekijät päättivät yhdistää molempien vuotuisen elonkierron. Syntyi yhtäaikaisesti kaksi virallista asiakirjaa, kahden kaupungin kunnalliskertomukset vuodelta 1993, Kemin ja Kaniinilan. Kemin kaupungin kunnalliskertomus etenee marginaalissa, Kaniinilan tarina elää sarjakuvana. Tuumikaa itse, mikä  on totta, mikä mielikuvituksen muokkaamaa. Tekijät vakuuttavat, että tämä tarina on tosi! Se on niin tosi, että tämä kelvannee yhteiskuntaopin peruskurssiksi.”

Molempi parempi. Kyllähän tämä todellakin jossakin määrin toimii kansanvalistajanakin. Nyt virallinen kertomus on luettavissa erikseen, ja siinä sivussa on vallan viihdyttävästi kerrottu ja kauniisti piirretty Kaniinila-versio. Mustavalkoisen, pystysuuntaisen, yleensä kolmirivisen sarjakuvan, joskus yksiruutuisenkin, ylä- ja alapuolella on harmaasävyisiä, teemaa säestäviä pilapiirroksia Kaniinilasta. Laman vaikutuksesta tarinan sävy on entistäkin sarkastisempi.

Sisäpiiriviittauksena: pupupojan nimi on Joonas, nuorkanitalolla esiintyy Hurrikanis, toinen nimeltä mainittu bändi on Kanis & Roses ja tv:stä katsotaan amerikkalaista ”Villiä pohjolaa”, kunnankinossa menee ”Citizen Kani”, kirjastosta varataan uusinta Paasikania, kanitaulussa on pupunpäitä kuin Carl Barksilla ankkoja – ja taiteiden yön julisteessa kävelee Kutilan Mustapukuinen mies (ilman korvia). Hauskuutta revitään mm. nimistöstä (kartta on tännä hienoja muunnelmia Suomen paikkakunnista, ja maan historiassa oltiin ennen osa Hurrikaniaa, sitten Rusakkolaa…

Niin, ja tuollahan sitä jo oli ideana myydä teatteriin mainospaloja. Sittemmin vasta kaiketi oikeasti toteutettiin Suomessa.

Lisätiedot:

[30 x 21 cm pysty vihko; 36 s. sis. kannet; kannet väri; sisäsivuilla mv sk s. 2–33, kullakin sivulla pystymuotoista sivun sarjakuvaa Kaniinilasta, ulkopalstalle ladottu vastaavat tiedot Kemistä; s. 7 ”Kaniinila pähkinänkuoressa” piirroksia ja taulukoita, ladottua tekstiä; s. 10 ja 11 kapunginjohtajan luentoja eli yksi kuva ja paljon tekstiäs. 34–35 ”Valtuusto ja kaksi piirrosta; kansi vihreässä ympyrässä kaniperhe kotioloissa (isä lukee lehteä, äiti kuivaa tiskiä, poika lukee ja pikkutyttö roikkuu äidin hihassa), taustalla violetti yömaisema kaupunkisiluettia, ikkunat oranssit, ylhäällä valkoisella tekstattu tekijät, alla isossa kaaressa ”Jyviä” (oranssi, I-kirjain porkkana, vihreä kanta) ”ja” (pun) ”papanoita” (oranssi, O-kirjaimessa keskiympyrällä kaninkorvat); tk väripiirros kaupungintalo kaniinila-muunnelmana, violetti tausta, vasemmalla palstalla valkoisella ladottu selostus, tekijät ja kust.tiedot]

Kuva tulossa

1994

Kemi 13

– Kulohälytys koko maassa ja muita sarjakuvia Kemin 13. valtakunnallisesta sarjakuvakilpailusta 1994

Heikki Porkola toim. (Kemin sarjakuvakeskus, 1994)

ISBN 952-9686-06-4 (nid.)

Kansi: Pojat nuotiolla nimisarjasta (Joel Melasniemi)

Sisällys:
s. 6–16 Joel Melasniemi: Naapurin uusi hieho [1.p.]
s. 17–22 Joel Melasniemi & Pauli Kallio: Kulohälytys koko maassa [1.p.]
s. 23–24 Sami Toivonen: Turvatuli [2.p.]
s. 25–29 J-P Valkeapää & Christer Nuutinen: Homo homini lupus [3.p.]
s. 30–34 Ville Pirinen: Syyllisyyttä ja vähän seksiäkin [4.p.]
s. 35–41 Mauri Tuure: Sotaperunajuttu [5.p.]
s. 42–48 Mika Svensk: Kaukopartiokissa Törni [6.p.]
s. 49–51 Kata Koskivaara & Mervi Hujanen: Hammaskeijut [1.p. stripit, 12 kpl]
s. 52–53 Pekka Rahkonen & Elina Vaittinen: Legioona [2.p. stripit, 4 kpl]
s. 54–55 Maija-Liisa Heino: Irvikissa [2.p. stripit, 8 kpl]
s. 56–57 Ilpo Koskela: Kapu & Frank [2.p. stripit, 7 kpl]
s. 58–59 Marko Honkanen: Suoraa toimintaa [2.p. stripit, 8 kpl]

Nyt osallistujia oli 190. Tällä kertaa vierailevina asiantuntijoina olivat Mauri Kunnas ja Timo Mäkelä. Tyylit olivat jo hallusa, mutta edelleen raati kuulutteli sisältöjä. Seuraavan vuoden kilpailijoille tarjottiin pohjaksi novelleja Veikko Huoviselta ja Veijo Mereltä.

Lisätiedot:

[30 x 21 cm pysty albumi; 60 s. + kannet (2+2); ei skp; kansi väri (mustalla pohjalla väriruutu s. 17, pääots. piirr. kelt. gem. mustin raj. ja varjoin ja lad. pun. vers. alaots., tekijät, valk. vers. julk. ja punavalk. Lempi- ja numerologo 13; selkä must. pohjalla lad. pun. gem. pääots.; tk. must. pohjalla lad. valk. gem.  kilpailuilm., väripiirros ja numerologo 14 Kemi); ei skp; s. 1 nimiö ja piirrosruutu sivulta 17; s. 2 lad. sisällys ja kust. tiedot (Kemin Sarjakuvakeskus; paino Like, Helsinki), piirros sivulta 29 (Christer Nuutinen) + ISBN; s. 3–5 lad. kilpailutietoja ja tulokset + piirroksia; s. 60 tyhjä; s. 6–59 sk sivun taitossa; sivunumerot lad. alas keskelle]

Kuva tulossa

1994

Kesäisin aina purjehdin

Riitta Uusitalo (Hard & Pet, 1994)

ISBN 951-96889-1-9 (nid.)

Postikorttikirja. Nasun maailma laajenee populaarikulttuuriin: ”Sally Spectra on Macyn äiti ja aito ihminen.” Mutta missä on Rdge?! Kysyvät kaikki. Saparo suorana.” Lopussa on viisi ”Nalle Puh” -strippiäkin. Nalle Puh kommentoi: ”Luulen että elämä olisi helpompaa Tauno Palona.”

Lisätiedot:

[11 x 30 cm vaaka postikorttikirja (kartongissa repäisykohta, kortit 102 x 198 mm, kantaosa 102 x 96 mm, nidottu kahdella stiftillä, jotka peitetty yli selän mustalla teipillä); 64 s. sis kannet; kantaosassa sama kuva kuin korttiosassa, mutta poikittain; mv + kansissa lisäväri (kansi tummansininen, tk vaaleanoranssi); kantaosassa painatus vain yhdellä puolella, paitsi kansilehdillä; korttiosat samanlaisia: postimerkin paikalla mustalla pohjalla valkoisella ladottu ”hard & pet”, tekstattu vasemmalla ylhäällä ”Nasu. © Riitta Uusitalo 1994”, keskellä jakamassa kirjoitusalueet ”Hard & Pet, avoin yhtiö, ER-paino, Lievestuore” + piirros Nasun pää ja joitakin ’roiskeita’;kannessa nimisarja;  tk kortti mainos (”Keväällä Nasu on aina loppuun palanut, mutta Erkki painaa koko kesän.”; omassa kokoelmassani signeeraamaton ja numeroimaton painos]

Ks. myös:
Rakkaus sokaisee, Nasu! (Hard & Pet, 1993)
Nasun lapset (Hard & Pet, 1996)
Sarjakuvastin

Kuva tulossa

1994

Kieku ja Kaiku ja Possu – Valikoima parhaita sarjoja

Kieku ja Kaiku -albumeista vuosilta 1947–1961

Asmo Alho piirt. & Mika Waltari riimittelyt (Otava, 1994)

ISBN 951-1-13367-5 (sid.)

Kansi: Kieku ja Kaiku maalaustelineillä, Possu sen alla, maalaavat otsikon seinälle (tk kolmikko keinulaudalla).

Sisällys:
s. 4–5 Saituus ei kannata (K&K 19)
s. 6–7 Amiraalia on toteltava (K&K 21)
s. 8–9 Possu on taas huolimaton (K&K 18)
s. 10–11 Paras pysyä kokoistensa seurassa (K&K 18)
s. 12–13 Kun puuro ei maistu (K&K 20)
s. 14–15 Possu ostaa ikkunaverhokangasta (K&K 17)
s. 16 Kieku linnunpönttöjen rakentajana (K&K 10)
s. 17 Rautatien ylikäytävän vaarat (K&K 17)
s. 18 Huolimaton ompelija (K&K 16)
s. 19 Kanootin vesillelasku (K&K 19)
s. 20 Possu soutajana (K&K 18)
s. 21 Karhu uimataidon opettajana (K&K 18)
s. 22 Possu pahanteossa (K&K 15)
s. 23 Possun merkilliset kylvöpuuhat (K&K 15)
s. 24 Possu työntää kärsänsä joka paikkaan (K&K 16)
s. 25 Keittokirja voi erehtyä (K&K 19)
s. 26 Keittäjän ei sovi laiskotella (K&K 16)
s. 27 Kukot ja Possu piilosilla (K&K 21)
s. 28 Ensin työ, sitten leikki (K&K 18)
s. 29 Ahmatit oravan vieraina (K&K 18)
s. 30 Eväskorin painon salaisuus (K&K 18)
s. 31 Minkä taakseen säästää, sen edestään löytää (K&K 11)
s. 32 Hyvät jarrut (K&K 22)
s. 33 Hypätään korkealta ja kauas (K&K 15)
s. 34–35 Possu korjaa tuvan ovea (K&K 24)
s. 36–37 Kieun lakki asuntona (K&K 16)
s. 38–39 Possu hillokellarissa (K&K 15)
s. 40–41 Äiti-Orava jättää Heikki-pojan Kieun hoitoon (K&K 16)
s. 42–43 Possu puuroa paossa (K&K 19)
s. 44–45 Ylpeys käy lankeemuksen edellä (K&K 19)
s. 46–47 Lumiveistos herää eloon (K&K 23)
s. 48 Liian hyvää liimaa (K&K 10)
s. 49 Salaperäinen koputtaja (K&K 17)
s. 50 Possu kiusanteon taiteilijana (K&K 17)
s. 51 Suursiivouksen aamuna (K&K 16)
>s. 52 Korkkimaton kiinnitys (K&K 18)
s. 53 Possun outo tiedonjano (K&K 21)
s. 54 Possu lehdenlukijana (K&K 15)
s. 55 Parempi laiha rauha kuin lihava riita (K&K 23)
s. 56 Kaiku myöhästyy kohtauspaikalta (K&K 16)
s. 57 Kieku on ostanut mehupullon (K&K 20)
s. 58 Kieku erehtyy henkilöstä (K&K 17)
s. 59 Possu säälii lumiukkoa (K&K 15)
s. 60 Pupu-pienokaisten hiihtoretki (K&K 17)
s. 61 Orava joulukuusen koristajana (K&K 16)

sivut 4–16 värisivuja vihkoista: Kieku ja Kaiku 10–21
sivut 17–32 sinisellä painovärillä vihkoista: Kieku ja Kaiku 11–22
sivut 33–48 värisivuja vihkoista: Kieku ja Kaiku 10–24
sivut 49–61 sinisellä painovärillä vihkoista: Kieku ja Kaiku 15–23

Takakannen mukaan:  […] ”Kieku ja Kaiku alkoi lehtisarjakuvana, mutta vuodesta 1937 kukot seikkailivat myös oman nimikkoalbumin sivuilla. Vuoteen 1966 mennessä sarjakuvakirjoja ilmestyi liki kolmekymmentä. Tähän valikoimaan on koottu sarjoja vuosilta 1947–61.”

Takakansi siteeraa Waltaria: ”Kieut ja Kaiut on voinut keksiä ja piirtää vain mies, jolla itsellään on lapsia, joka rakastaa lapsiaan ja tuntee itsensä onnelliseksi heidän maailmassaan.”

Ks. Kieku ja Kaiku ja Possu tulevat taas (Otava 2007)

Lisätiedot:

[25 x 17 cm pysty kovakantinen kirja; 64 s. + kannet (2+2+2+2); kannet väri (kansimaalauksessa valk. vers. otsikko ja vers. vihr. piirtäjä ja kust.; selkä valk., lad. tummansin. vers. otsikko ja kustantaja; tk valk. pohjalla väripiirros ja lad. must. gem. esittelylteksti ja sin. gem. sitaatti Waltarilta, must. koodi, ISBN-viivakoodi ja pun. vers. kust.; sisäkannet ja sisäkansilehdet valk.; s. 1–2 valk.; s. 3 nimiö (väripiirros, kolmikon päät) ; s. 4–61 sk väri; s. 62 kust. tiedot (Kustannusosakeyhtiö Otavan painolaitokset, Keuruu 1994; ISBN); s. 63–64 valk.; sivunumerot lad. alas keskelle]

Kuva tulossa

1994

Kramppeja & nyrjähdyksiä

[Kramppeja & nyrjähdyksiä 1]

Christer Nuutinen piirtäjä, Pauli Kallio käsikirjoittaja (Jalava, 1994)

ISBN 951-887-043-8 (nid.)

Uudistettu painos ISBN 951-887-171-X (nid.)

Kansi: Neljä päähenkilöä autoretkellä, autosta rengas puhjennut [uudistettuun painokseen piirretty kannet uudestaan, aihe sama (s. 56/63)]

Sisällys (uudistettu painos, alkuperäisessä sisältö s. 4–56 = uudistetun s. 10–63, paitsi s. 26 eli jakso 23 puuttuu):
s. 3 Kramppeja & nyrjähdyksiä eli ”Ensimmäinen tositarina elävästä elämästä”
s. 4 Kramppeja & nyrjähdyksiä 2 eli ”Kuinka koettelemus karaisee nuoren henkilön”
s. 5 Kramppeja & nyrjähdyksiä 3 eli ”Niin paljon kuuluu rakkauteen”
s. 6 Kramppeja ja nyrjähdyksiä 4 eli ”Pyykkipäivän romanttiset seuraamukset”
s. 7 Kramppeja / nyrjähdyksiä 5 eli ”Lain ja järjestyksen pitkä kärsä tavoittaa rikollisen”
s. 8 Kramppeja & nyrjähdyksiä 6 eli ”Henkilö kompastuu omiin juuriinsa”
s. 9 Kramppeja ja nyrjähdyksiä 7 eli ”Henkilön uusimmat pyristelyt arkielon vuoksessa”
s. 10 Kramppeja & nyrjähdyksiä 8 eli ”Ihmeellinen luonto tekee itseään tykö”
s. 11 Kramppeja & nyrjähdyksiä 9 eli ”Sulattakaa Walt Disneyn syväjäädytetty ruumis jotta voin kiittää häntä”
s. 12 Kramppeja & nyrjähdyksiä 10 ”One Track Mind”
s. 13 Crumbeja & nyrjähdyksiä 11 eli ”Aina kolmanteen ja neljänteen polveen saakka”
s. 14–15 Kramppeja ja nyrjähdyksiä 12 eli ”Menopaluulippu Rioon, opiskelijahintaan, kiitos”
s. 16 Kramppeja & nyrjähdyksiä 13 eli ”Olisiko sittenkin viisainta etsiä syvä, ripeästi virtaava joki ja hukuttautua?”
s. 17 Kramppeja & nyrjähdyksiä 14 eli ”Kuinka länsimainen tiede ja teknologia onnellistavat itse kunkin” tai ”Puhelinkone vaihdetaan uudenveroiseen paistinpannuun”
s. 18 Kramppeja ja nyrjähdyksiä 15 eli ”Kahdeksan mailin korkeudessa”
s. 19 Kramppeja ja nyrjähdyksiä 16 eli ”Positiivinen elämänasenne on jo puoli ruokaa”
s. 20 Kramppeja + nyrjähdyksiä 17 eli ”Kun vuokrasäännöstely puretaan, kaikkivoivat markkinavoimat hoitavat asiat mallilleen”
s. 21 Kramppeja ja nyrjähdyksiä 18 ”Tragedian katharttinen vaikutus”
s. 22 Kramppi vai nyrjähdys 19 ”Kulttuurinautinto kaatosateessa”
s. 23 Kramppeja & nyrjähdyksiä 20 ”Momphisin miehen haamu varjostaa sankarimme syyspäivää”
s. 24 Kramppeja / nyrjähdyksiä 21 eli ”Henkilö osallistuu kiihtyvään sisä- ja ulkopoliittiseen debattiin!”
s. 25 Kramppeja + nyrjähdyksiä 22 eli ”Pieni johdatus kotimaiseen kirjallisuuteen”
s. 26 Kramppeja ja nyrjähdyksiä 23 eli ”Dick ja Dee Dee pelastavat henkilön alkuillan”
s. 27 Kramppi + nyrjäys 24 eli ”Urheilijapoika auttaa entistä tyttöystäväänsä”
s. 28 Kramppeja ja nyrjähdyksiä 25 eli ”Henkilö juo tuopilisen olutta sunnuntai-iltapäivänä
s. 29 Kramppeja + nyrjähdyksiä 26 eli ”All days are nights to see till I see thee, and nights bright days when dreams do show thee me.”
s. 30 Kramppeja ja nyrjähdyksiä 27 eli ”Yksilöllinen palvelu on kaiken A ja B” tai ”Bussikuskin tavallista huonompi päivä”
s. 31 Kramppeja ja nyrjähdyksiä 28 eli ”On the Buses, part two tai siis ajetaan taas onnikalla!”
s. 32 Kramppeja & nyrjähdyksiä 29 eli ”Michael Jackson lives!”
s. 33 Kramppeja & nyrjähdyksiä 30 eli ”Onko Cape Fear suomeksi Pelkosenniemi?”
s. 34 Kramppeja & nyrjähdyksiä 31 eli sarjakuva jonka taustalle kuuluu John Coltranen ”My Favorite Things”
s. 35 Kramppeja & nyrjähdyksiä 32 eli ”Henkilö boheemielämän tempoilevassa akanvirrassa”
s. 36 Kramppeja & nyrjähdyksiä 33 eli ”Nuoren ja nopean persoonan vappu-urheilu”
s. 37 Kramppeja & nyrjähdyksiä 34 eli ”Lääkärin määräykset”
s. 38 Kramppeja & nyrjähdyksiä 35 eli ”Ei paloautoa ilman vettä”
s. 39 KR36 eli ”Mitä vanhemmiksi ne tulevat sitä paremmin ne kuulevat”
s. 40 Kramppeja + nyrjähdyksiä 37 eli ”Päätähuimaavan mummotrilogian keskimmäinen osa”
s. 41 Kramppeja ja nyrjähdyksiä 38 eli ”Kirjallisen mummon suuri päivä”
s. 42 Kramppeja & nyrjähdyksiä 39 eli ”Ennen oli toisin mutta ei ole enää”
s. 43 Kramppeja ja nyrjähdyksiä 40 eli ”Aamiainen aamiaispöydässä”
s. 44 Kramppeja & nyrjähdyksiä 41 eli ”Syö leipää nii ei ol tylsää” (hämäläinen sananlasku)
s. 45 Kramppeja & nyrjähd 42 eli ”Pysäyttämätön seksimasiina suorittaa manööverin”
s. 46 Kramppeja & nyrjähdyksiä 43 ”with special guest appearance by Steven”
s. 47 Kramppeja & nyrjähdyksiä 44 jaksossa nimeltä ”Nenäjobi”
s. 48 Kramppeja + nyrjähdyksiä 45 eli ”marquee moon on yhä historian paras kitaramusiikkilevytys”
s. 49 Kramppeja ja nyrjähdyksiä 46 eli ”Talvinen asetelma ginipullolle ja kahdelle sarjakuvahekilölle”
s. 50 Kramppeja & nyrjähdyksiä 47 eli ”Lyhyt sarjakuva jokapäiväisestä leivästä ja luonnollisesta kuolemasta”
s. 51 Krampp. & nyrjähd. 48 eli ”Pelle Miljoona elää!”
s. 52 Krampeja & nyrjähdyksiä 49 eli ”Asfalttiviidakon laki ja asetus”
s. 53 Kramppeja & nyrjähdyksiä 50 eli ”Pohjimmiltaan positiivinen sarjakuva – siinä mainitaan John Waters”
s. 54 Kramppeja + nyrjähdyksiä 51 eli ”Kolmekymmentä ja risat”
s. 55 Kramppeja ja nyrjähdyksiä 52 eli ”Tähtikirkas yö”
s. 56 Kramppeja ja nyrjähdyksiä 53 eli ”Mitä on Kiinan vahva mies hänen rinnallaan?”
s. 57 Kramppeja & nyrjähdyksiä 54 eli ”Romanttiset hempeilijät sanovat realisteja kyynikoiksi”
s. 58 Kramppeja + nyrjähdyksiä 55 eli ”Autoliiton suosittelema sarjakuva”
s. 59 Krampp. & nyrj. 56 eli ”Taas yksi rockhistorian oppitunti”
s. 60 Kramppeja & nyrjähdyksiä 57 eli ”Kamppailu-urheilun juhlaa ja arkea”
s. 61 Kramppeja ja nyrjähdyksiä 58 eli ”90 desibeliä auringonnousun aikaan”
s. 62 Kramppeja ja nyrjähdyksiä 59 eli ”Porvarin sietämättömän charmin hilitön ihanuus ja kurjuus”
s. 63 60. ja viimeinen Kramppi ja nyrjähdys eli ”Sinfonia sorateiden”
s. 64 Kramppeja ja myös nyrjähdyksiä ja jakso jossa sarjakuvahenkilö täyttää noin 33 ½ vuotta

Ensimmäisen painoksen sivut 4–56 ovat identtiset uudistetun painoksen sivujen 10–63 kanssa, paitsi että ensimmäisestä puuttuu jakso 23. Uudistettuun laitokseen on sisällytetty myös sarjan ensimmäiset seitsemän jaksoa (s. 3–9) sekä ns. bonussarja (s. 64) ja tekijöiden muisteluksia sarjakohtaisesti (s. 2). Sarjat ovat yhden sivun jaksoja yhtä aukeamaa lukuun ottamatta (12.).

Lisätiedot:

[30 x 21 cm pysty albumi; 56 s. + kannet; kannet väri; sisäkansissa painatus sinisellä (hahmoja kehyksissä, vrt. Hergén Tintti-albumit); s. 1 nimiö; s. 2 kust.tiedot (+ ”kannen logo  / tekstaus  jaksoissa 8–16: © Outi Vanamo”; s. 3 otsikko; s. 4–56 mv sk sivun taitossa, tekstattu; ei sivunumerointia; kansi väripiirros, johon upotettu ylös tekijät musta vers. ja otsikko musta/oranssi vers. ja alas musta palkki jossa lad. valk. vers. ”Kustannus Oy Jalava – Helsinki”; selkä valk., lad. mustalla vers. ”Kallio – Nuutinen”; tk valk. pohjalla väripiirros seisova hahmo ja levypino + ISBN-viivakoodi, lad. mustalla vers. esittelyteksti: ”Pauli Kallion (1960) ja Christer Nuutisen (1971) sarjakuva Kramppeja ja nyrjähdyksiä alkoi ilmestyä tammikuussa 1991 Rumba-lehdessä, jonka lukijat ottivatkin sarjan nopeasti omakseen. Kramppeja ja nyrjähdyksiä on vieraillut myös myöskin Ilta-Sanomien Kuukauden kotimaisena strippinä ja on sittemmin siirtynyt Helsingin Sanomien sunnuntainumeron sarjakuvasivulle. Periaatteessa Kallion arkiset ja vähäeleiset tarinat ja Nuutisen pehmeä, melkein sadunomainen piirrostyyli ovat toistensa vastakohtia. Epätodennäköinen yhdistelmä on kuitenkin hedelmällinen ja tuloksena on yksi 90-luvun kiinnostavimmista suomalaisista sarjakuvista. Tähän albumiin on koottu sarjan Rumbassa julkaistujen jaksojen parhaimmisto.”]

Uudistettu painos 1999 ISBN 951-887-171-X (nid.)

[ 30 x 21 cm pysty albumi; 64 s. + kannet; kannet väri; sisäkansissa painatus violetilla (kaupunkinäkymä ja ilmalaiva, eri rajaus alku- ja loppuaukeamalla); s. 1 nimiö; s. 2 kust.tiedot (+ ”Käsikirjoittaja Kallion kommentteja” ja ”Piirtäjä Nuutisen nuoruusmuistoja”; s. 3–64 mv sk sivun taitossa, tekstattu; ei sivunumerointia; kansi väripiirros, johon upotettu ylös tekijät ja otsikko valk. gem. ja alas lad. valk. gem. ”Jalava”; selkä valk., lad. mustalla gem. ”Kallio ja Nuutinen: Kramppeja & nyrjähdyksiä 1” ja ”Jalava”; tk valk. pohjalla väripiirros seisova hahmo ja levypino + ISBN-viivakoodi (tarralla!), lad. mustalla gem. tekijät, otsikko ja esittelyteksti: ”Pauli Kallion ja Christer Nuutisen sarjakuva Kramppeja ja nyrjähdyksiä aloitti ilmestymisensä vuonna 1991 Rumba-lehdessä, jonka lukijat ottivatkin sarjan nopeasti omakseen. Kramppeja ja nyrjähdyksiä on vieraillut myös myös Ilta-Sanomien Kuukauden kotimaisena strippinä. Sittemin se on siirtynyt Rumbasta Helsingin Sanomien ja Aamulehden kautta Suomen Kuvalehteen. Periaatteessa Kallion vähäeleiset tarinat ja Nuutisen pehmeän sadunomainen piirrostyyli ovat toistensa vastakohtia. Epätodennäköinen yhdistelmä on kuitenkin hedelmällinen ja tuloksena on yksi 90-luvun kiinnostavimmista suomalaisista sarjakuvista. Tähän uudistettuun painokseen  on koottu kaikki Rumbassa julkaistut Krampit. Lisäksi mukana on yksi erityisesti tätä kirjaa varten piirretty jakso.”]

Ks. Kramppeja ja nyrjähdyksiä 2 (Jalava, 1995)

Kuva tulossa

1994

Kuinka kehitysmaakauppa tuli kaupunkiin, eli miten Elämänlangasta ajatellaan

Kaapo Syrjän käsikirjoituksen pohjalta piirtänyt Reetta Korpela (Kuopion kehitysmaayhdistys Juutti, 1994)

ISBN 951-96313-1-3 (nid.)

Kansi: Sarjakuvan ensimäinen sivu

Sisällys:
s. 1–5 Kuinka kehitysmaakauppa tuli kaupunkiin
s. 5–6 Kuluttajan malleja eli miten minäkin voin ajatella

Tiedostavaa ja tiedottavaa sarjakuvaa. Hieman raskas ensivaikutelmaltaan, paksut rajaukset ruuduissa, ja runsaasti tekstiä, mutta siististi, kauniistikin piirretty. Ensimmäisellä puolentoista sivun matkalla ei ole puhekuplia, myöhemmin sekä kuplat että selostusteksti vaihtelevat, ja tekstinmäärä lisääntyy loppua päin. Kuplissa on myös kuvia (esim. tuotteista). Vieras kieli on esitetty ovelasti vain pystyviivoina. Tosiaalta ruutujärjestys sekoaa välillä, kun nuoli ohjaa oikealle pystyruutuun ja seuraavat matalat ruudut jäävät vasemmalle katveeseen.

Havinaista, vaikkain pienimuotoista käyttösarjakuvaa. Kirkasotsaisen ihanteellista! Heikki Meikämaa & Minna Kotola matkustavat Afrikkaan tutustumaan afrikkalaisiin kulttuureihin. Kun halutaan auttaa, perustetaan yhdistys, tiedotetaan ja aloitetaan kaupan pito. Keskivertokuluttaja Marko Valtonen alkaa tiedostaa.

Lisätiedot:

[30 x 21 cm pysty vihko, A4.nippu stiftattu 2 niitillä; 6 s. sis kannet; mv koko sivun sk sivut 1–6 (kolmen ruuturivin sarjoja); sivulla 6: ”Painettu 100 % uusiopaperille”; ”Anna sarjakuvan kiertää!”]

Kivi Larmola: Lasikuula

1994

Lasikuula

Kivi Larmola (Like, 1994)

ISBN 951-578-200-7 (nid.)

Kansi: Tekijän koko-omakuva, oviaukko, kahva ja valokatkaisija.

Sisällys (sarjakuvat):
s. 5 Prologi [iso piirros]
s. 6–11 Käärme nimeltä Reidar
s. 14 Kevätpäivä [Ylioppilaslehti = YL]
s. 15 Zombien paluumuutto [YL]
s. 16 Ei täällä ole muita kuin me pakanat [YL]
s. 17 Satama [YL]
s. 18 Kari [YL]
s. 19 Sarjakuva toisella kotimaisella [YL]
s. 20 Inspiraatio, inspiraatio [YL]
s. 21 III luokan superinspiraatio [YL]
s. 22 Koti-idylli [YL]
s. 23 Matkahuolto [YL]
s. 24 Kunnan kaivolla [YL]
s. 25 Häätö [YL]
s. 26 Kääpiönheittokisat [YL]
s. 27 A week in rock [YL]
s. 28 Työn arvostuksesta ja ekonomisista kriteereistä [YL]
s. 29–33 Kristallia [Tähtivaeltaja = TV]
s. 34 Päiväkirjan sivuja 1 [YL; 2 x ½ s.]
s. 35 Laskuja, laskuja, laskuja [YL]
s. 36 Päiväkirjan sivuja 2 [YL]
s. 37 Klubilla [YL]
s. 38 Varjojen kehä [YL]
s. 39 Sielujen päivä [YL]
s. 40 Sorateiden ässät [YL]
s. 41 Sleepin’ with the TV on [YL]
s. 42 Murharyhmä [YL]
s. 43 Muuttovaisto [YL]
s. 44–45 Kotisodoma ja -gomorra [Kemi 11]
s. 46 Seinän läpi pakoon [YL]
s. 47 Kaksoisolentoja [YL]
s. 48 Heitetäänpä taas hetulaa [1/2 s.]
s. 49–51 Me vain tahdoimme tulla rakastetuiksi [TV]
s. 52 Aattoiltayö [YL]
s. 53 …Niin…[YL]
s. 55 Miten teidän joulu meni? [YL]
s. 56–57 Another day at the Ink inc. [Suuri Kurpitsa]
s. 58–61 Pahoja unia [TV]
s. 63 Kiitos [1/2 s]

Vuonna 2013 Ylioppilaslehti ’uudistui’ lopettamalla sarjakuvien julkaisemisen (ja lähes kokonaan pilapiirroksetkin). Toisin oli ennen, kun lehdessä julkaistiin laatusarjakuvaa, kuten Krazy Katia, Pystystä ja Kivi Larmolaa. Tähän albumiin on koottu Kivi Larmolan töitä pääosin Ylioppilaslehdestä, ja vähän Tähtivaeltajasta ja Suuresta Kurpitsastakin.

Herkkää arkirealismia, runollisia huomioita tavallisesta elämästä, ihmissuhteista, rahahuolista, tupakkalakosta, musiikkiharrastuksista, taiteesta…  Kivi on tarkkasilmäinen ajan ilmiöiden huomioitsija, osin ennakoijakin. Toisinaan kiire näkyy, toisinaan rentous on vain plussaa. Piirrostyylit vaihtelevat hieman, varsinkin Tähtivaeltajan sci-fiin.

Teksti on hyvää, kaunokirjallisestikin, ja kielellinen lahjakkuus näkyy – myös ruotsiksi ja englanniksi. Tekijä ei aliarvioi lukijaansa. Kontekstissa hieman yllättävät Bugs Bunny- ja Aku Ankka-viittaukset selittävät mm. sitä, että Kivi on myöhemmin ansioitunut myös Aku Ankan suomentajana.

Lisätiedot:

[30 x 21 cm pysty albumi; 64 s. + kannet, ei skp; kannet ruskealla kartongilla lisävärit oranssi ja musta (sommitelma jatkuu takakanteen, tummanruskeita kenttiä, joissa piirros, lad. vers tekijä ja isolla oranssilla otsikko; tk oranssilla pohjalla valokuva radion kanavataulusta, upotettuna mv valokuva tekijästä, upotettuna ISBN ja viivakoodi; selkä oranssi, lad. mustalla lih. vers. tekijä, otsikko ja kustantaja; sisäkannet ruskeaa kartonkia; s. 1 nimiö + valokuvakollaasi; s. 2 kust.tiedot (+ ”Teoksen osittainenkin lainaaminen, kopioiminen ja jäljentäminen ilman tekijän lupaa kielletty.”; ”Yhteneväisyydet elävien, kuolleiden, tuttujen ja tuntemattomien välillä täysin sattumanvaraisia”); s. 3 Esipuhe Harri Römpötti: ”Arki kivistää”; s. 12, 13, 54 kopiokollaaseja; s. 63 testatut kiitokset ½ s.; s. 64 piirros]

Ks. Saippuaa (Like 1997)

Kuva tulossa

1994

Leningrad Cowboys – Merry Christmas

Seppo Hämäläinen, Sakke Järvenpää, Mato Valtonen (Otava, 1994)

ISBN 951-1-13557-0

Kansi: Joulumaisemassa bändillä lahjapaketit käsissä, ja Joulupukki muotoilee hiippalakkiaan otsatukan malliin.

Tuttu tötteröpöinen bändi matkaa Meksikosta Joulupukkia tapaamaan, käyttäen matkaan mm. bussia, venäläistä sukellusvenettä ja postiautoa. Lopuksi vaihdellaan lahjoja ja pelataan jääkiekkoa. Koko ajan ryypätään.

Valitettavasti tässä on nyt käsillä melkoinen menetettyjen mahdollisuuksien paketti. Sinänsä visuaalisesti ja humoristisesti antoisasta aiheesta on syntynyt varsin kapeaa ja haljua sarjakuvaa, jos sitäkään. Kahdesta kirjasta ensimmäinen on enemmän kuvakirja kuin sarjakuva, sillä siinä on kyllä (huterasti) tekstatut puhekuplat, muttei ruutujakoa, ja kertova teksti on ladottu sivuille irralliseksi elementiksi.

Vaikea sanoa, kenelle kirjat on tehty. Mauri Kunnaksen kirjojen halvaksi jäljitelmäksi tämä jää. Lähinnä kai kirjat on ajateltu aikuisille, sen verran ryyppäämisen ympärillä aihemaailma pyörii. Piirtäjä lienee sama, joka on ollut myös bändillä ratsastavien ravintoloiden ruokalistojen ja muun mainosmateriaalin takana. Tasavahvasti vastuun epäonnistumisesta kantavat kyllä bändin keskushahmot Sakke ja Mato, joilla ei ole tuntunut olevan mitään sanottavaa, ainoastaan halu rahastaa. Samoihin aikoihin sliipparit nähtiin paitsi ravintoloissa myös ainakin koruina ja kaljatölkeissä.

Takakannen mukaan kirja oli saatavissa myös englannin ja saksan kielellä. Vuoden päästä tuli vielä toinenkin kirja, kaiketi vain suomeksi. Sarjakuvaversio jäi kauas siitä, mihin sliipparit elokuvissa ylsivät, mutta siellä olivatkin apuna alansa huiput, Kaurismäen veljekset.

Tämä oli oikeastaan ensimmäinen kotimainen yritys tehdä sarjakuvaa ns. merkkarina, eli merchandising-tuotteena, jollakin muulla alalla tehdyn brändin tai tuotteen markkinoimiseksi. Myöhemmin tätä on enemmän tai vähemmän onnistuneesti kokeiltu ainakin ”Itse valtiailla”, ”Pasilalla”, ”Lordilla” ja ”Angry Birdsillä”.

Ks. Leningrad Cowboys – Sweet Home Mexico (Otava, 1995)

Lisätiedot:

[30 x 24 cm pysty kovakantinen kirja; 44 s. + kannet; kannet väri, punaisella pohjalla kannessa ohuessa mustassa kehyksessä väripiirros, jossa mustalla gem. lad. yhtyeen logoteksti + logo, alle lad. valkoisella vers. tekijät, isommalla alle keltaisella vers. ”Merry Christmas”, mustalla gem. lad. ylös ”Otava”, alas ”suomi”; tk punaisella pohjalla väripiirros upotettuna, + lad. Selostus ja tieto kieliversioista + kust. logo , ISBN + viivakoodi; Selässä mustalla vers. lad. ”Merry Christmas – Leningrad Cowboys”; sisäkannet punaiset, toisessa sisäkannessa lad. kust.tiedot + ISBN; s. 1 nimiö + ohuessa mustassa kehyksessä väripiirros, jonka yläpuolella lad. mustalla vers. tekijät, vers. punaisella ”Merry Christmas”, gem. mustalla yhtyeen logoteksti + logo, kuvan alla lad. mustalla gem. ”Helsingissä Kustannusoakeyhtiö Otava”; s. 2–44 sk väri, piirrokset väritetty, ei ruutujakoa, ei sivunumerointia, kuplat tekstattu vers., kertova teksti lad. gem.]

Kuva tulossa

1994

Lähtöruutu sarjakuvaan

Harto Hänninen & Petri Kemppinen (Yle, 1994)

ISBN 951-43-0625-2

Kansi: Sarjakuvapiirtäjä ja eloisa työväline työn ääressä (Jii Roikonen)

Sisällys (kotimaiset sarjakuvat, lisäksi ruutulainoja ja ulkomaisia):
s. 7 nimetön [J. Roikosen kolmiruutuinen, kupla: ”Onpa maailma pieni!”]
s. 72 Mämmilä [sivu mustavalkoisena; Tarmo Koivisto, © Osuuskunta Käyttökuva, 1990]
s. 75 Eroottinen eläintarha [Hannu Hirvosen kolmiruutuinen strippi ”Oi kuu! / Oi tuu!”, 1991)
s. 77 Appelsiinigögö [Joel Melasniemen sivun sarja ”XX”, 1993]
s. 79 nimetön [J. Roikosen kolmiruutuinen, kupla:”Nukkumisesta ei tue mitään…”, 1994]
s. 103 nimetn [J. Roikosen kolitruutuinen metasarjakuva, 1994]
s. 104–107 Sarjakuvan tekovaiheet [J. Roikosen kuvitus toimittajien tekstiin; 8 ruutua,1994]

Tämä on muuten tietokirja, jossa kerrotaan sarjakuvan historiasta ja sen ominaisuuksista, mutta kuvituksessa on sarjakuvanäytteitä, niistä osa kotimaisia, ja osin kuvitus on kirjaa ja tv-sarjaa varten tilattu Jii Roikoselta.

Lisätiedot:

[25 x 18 cm pysty albumi; väri (mv + lisäväri sininen); kansi väri (valk. pohjalla ja sinisellä pystykaistalla lad. pun. vers. ots., must. vers. tekijät, värilogo kust. + piirrosruutu väritetty; selkä valk., lad. pun. vers. ots., must. vers. tekijät; selkä valk. taustalla värit. piriros  (J.R + lad. ots. pun. vers. ”Koko sarjakvua sadassasivussa!” ja msut. gem esittely, ISBN-viivakoodi); 112 s. + kannet (2+2), sisäkansissa sin. pain. Calvin %& Hobbes;; s. 2 ksutl tiedto (Grafien suunnittelu Pentti Nuortimo; Paino Länsi-Avo, mIkkeli + kuvalähdelista)]

Ks. Pieni opas sarjakuvien piirtämiseen (Lastenkulttuurikeskus Sarjis, Kemi, 2007)

Kuva tulossa

1994

Muumipeikko 13

Lars Jansson; suomennos Anita Salmivuori ja Juhani Tolvanen (WSOY, 1994)

ISBN 951-0-19138-8 (nid.)

Kansi: Piirroskooste kirjan tapahtumia ja hahmoja, mm. Niiskuneiti, Muumipappa, Vilijonkka, Poliisimestari, Hosuli ja Suska, keskellä Muumipeikko tutkii fiminauhaa (Jukka Murtosaari)

Sisällys:
s. 5–43 Poliisimestarin veljenpoika (MP 33, str. AL 1–77 Lars 1962)
s. 47–84 Neitonen ahdingossa (MP 34, str. AM 1–75 Lars 1963)
s. 87–133 Nappeja ja avioliittoja (MP 35, str. AN 1–94 Lars 1963)

Poliisimestarin hunsvotti veljenpoika Launo kokee kääntymyksen ja ryhtyy virkaintoiseksi poiliisiksi, mikä tietysti johtaa erinäisiin kommelluksiin. Kärsijöinä mm. muumit, Haisuli, Vilijonkka ja jo tutut merirosvot.

Toinen sarja käynnistyy kirjaimellisesti filminauhalta, jopa nitraattifilmiltä, eli johtolanka jää lyhyeksi, mikä saa aikaan väärinkäsityksiä. Jopa otsikko on filmiruutuina, tekstinä: ”Neitonen ahdingossa – Käsikirjoitus ja ohjaus Lars Jansson”. Elokuvaväkeä riittää, ja yksi jopa lukee sarjakuvia (AM 35–37)! Lopussa vilahtaa taas filminauhaa, ja enteellisesti muumeille tarjotaan pientä piirroselokuvaa!

Kolmas tarina on kevyttä satiiria esimerkiksi keräilijöistä, jotka sokeutuvat kaikelle muulle kuin keräilykohteelleen, tässä tapauksessa napeille. Myös avioliiton harhoja ja rooliodotuksia puretaan. Kaiken lisäksi Hosuli ja Suska luulevat saaneensa lapsen (haikaralta) – joka on seövästi Larsin oman tyttären tai ainakin hänen karikatyyrinsä näköinen (Sophia-strippi on julkaistu sivulla 2).

Lisätiedot:

[18 x 21 cm vaaka pehmeäkantinen albumi; kansi väri, tk m-v piirros ja sisällys; 136 s. + kannet, ei sisäkansipainatuksia; m-v sk 2 st/s paitsi s. 43, 84 1 str; s. 1 nimiö; s. 2 esipuhe Juhani Tolvanen ots. ”Kaunotar elävästä elämästä” + 3 ruudun strippi ”Sophia”; s. 4, 44, 46, 86 tyhjä; s. 3, 46, 85 otsikko; s. 134 kust.tiedot; s. 135–136 lad. tähän mennessä ilmestyneet]

Kuva tulossa

1994

Muumipeikko 14

Lars Jansson; suomennos Anita Salmivuori ja Juhani Tolvanen (WSOY, 1994)

ISBN 951-0-19139-6 (nid.)

Kansi: Piirroskooste kirjan tapahtumia ja hahmoja, mm. Niiskuneiti, Mymmeli, Nipsu, Vilijonkka, Louska, kinteistönvälittäjä ja ’vampyyri’, etualalla Muumipeikko suurriistanmetsästäjänä (Jukka Murtosaari)

Sisällys:
s. 5–42 Nipsun urheiluliike (MP 36, str. AP 1–75 Lars 1963)
s. 45–76 Mymmelin timantti (MP 37, str. AR 1–64 Lars 1963)
s. 79–114 Muumit ja vampyyri (MP 38, str. AS 1–71 Lars 1964)

Tällä kertaaa Nipsu saa perinnön, syrjäisen urrheiluvälineliikkeen, joten hän ajautuu keksimään erilaisia markkinointimenetelmiä, mutta myös kokeilemaan eri urheilulajeja Muumipeikon kanssa – ja Haisulikin! Aloitusruudussa on tällä kertaa kolme tennispalloa Muumipeikon takamuksen lisäksi.

Toinen aloitusruutu on tavallaan piilokuva, jossa Muumipeikko kätkeytyy pyöreitten kivien sekaan. Mymmeli saa lahjaksi timanttisormuksen, joka saa aikaan kateutta, turhamaisuutta ja vainoharhaa.

Kolmannessa tarinassa Muumipeikon safarileikki keskeytyy uutiseen vaarallisen vampyyrin liikkumisesta seudulla. Kaikki muut panikoivat, paitsi tietysti äidinvaistoinen Muumimamma, joka suojelee pikku rääpälettä. Niin sanottu vampyyri on hauskasti piirretty pikku olio, jota muut kun mamma eivät tahdo huomatakaan.

Lisätiedot:

[18 x 21 cm vaaka pehmeäkantinen albumi; kansi väri, tk m-v piirros ja sisällys; 120 s. + kannet, ei sisäkansipainatuksia; m-v sk 2 st/s paitsi s. 43, 84 1 str; s. 1 nimiö; s. 2 esipuhe Juhani Tolvanen ots. ”Six days a week – eli maanantai oli lepopäivä” + 3 ruudun strippi AS 45; s. 4, 44, 78, 118–120 tyhjä; s. 3, 43, 77 otsikko; s. 115 kust.tiedot; s. 116–117;  lad. tähän mennessä ilmestyneet]

Kuva tulossa

1994

Muumipeikko 15

Lars Jansson; suomennos Anita Salmivuori ja Juhani Tolvanen (WSOY, 1994)

ISBN 951-0-19510-3 (nid.)

Kansi: Piirroskooste kirjan tapahtumia ja hahmoja, mm. Niiskuneiti, Muumimamma ja -pappa, täti, asessori ja Wärssy, etualalla Muumipeikko muuttumassa mustaksi (Jukka Murtosaari)

Sisällys:
s. 5–36 Muumit ja televisio (MP 39, str. AT 1–64 Lars 1964)
s. 39–86 Alikehittyneet muumipeikot (MP 40, str. AU 1–95 Lars 1964)
s. 89–13 Muumipeikko ja täti (MP 41, str. AX 1–96 Lars 1964)

Lars Jansson seurasi aikaansa ja poimi ideoita sarjakuvaan. Tällä kertaa muumit tutustuvat televisioon, jonka he ensin kokevat vain esineeksi, sitten ikkunaksi maailmaan, koukuttuvat sarjoihiln (Bonanza ja Kildare) – ja tietokilpailuihin! Uutta kulmaa tuovat beatnikit – vai tuovatko! Beatnikit ovat osuvia karikatyyrejä ajastaan. Sarjan aloitusruutu on luonnollisesti tv-ruutu, jossa jo klassinen poseesraus.

Alikehittyneiden alueiden asessorin lohduttamiseksi alikehittyneiksi heittäytyvät muumit käyvät taas läpi melkoisen yhteiskuntasatiirin. Muumipappa ja Muumipeikko ovat vuorollaan presidentteinä, ja Haisuli valtiovarainministeirinä! Kuten Muumipappa kysyy: ”Miksi meidän aina pitäisi tehdä mitä muut tahtovat?” ja Muumimamma vastaa: ”Meiltä ikään kuin odotetaan sellaista.” Myös erilaisuuden teemaa sivutaan jälleen.

Muumipeikko saa taas surra rakkauttaan, joka ei saa vastakaikua – tosin Niiskuneidiltä, joka jällkeen kerran näyttää ihastuneen romanttisesti runoilijaan. Wärssy tietysti osoittautuu turhan tavalliseksi tyypiksi Muumipeikon rinnalla. Ankarasta talvesta, tädistä ja joulussta selviytyminen täyttävät loppuseikkailun, vaikka välillä muumit muuttuvat mustiksikin. Wärssy roikuu yläviivoista yhden stripin verran.

Lisätiedot:

[18 x 21 cm vaaka pehmeäkantinen albumi; kansi väri, tk m-v piirros ja sisällys; 144 s. + kannet, ei sisäkansipainatuksia; m-v sk 2 st/s paitsi s. 86 1 str.; s. 1 nimiö; s. 2 esipuhe Juhani Tolvanen ots. ”Lars Janssonilla on varmasti tulevaisuutta kirjailijana” + ruutu; s. 4, 48, 88, 118–144 tyhjä; s. 3, 37, 87 otsikko; s. 139 kust.tiedot; s. 140–144;  lad. tähän mennessä ilmestyneet]

Kuva tulossa

1994

Muumipeikko 16

Lars Jansson; suomennos Anita Salmivuori ja Juhani Tolvanen (WSOY, 1994)

ISBN 951-0-19511-1 (nid.)

Kansi: Piirroskooste kirjan tapahtumia ja hahmoja, mm. Niiskuneiti, Muumimamma ja -pappa, , etualalla Muumipeikko tutkii suurennuslasilla Lipton-koiraa (Jukka Murtosaari)

Sisällys:
s. 5–42 Muumit ja luonnonpuisto (MP 42, str. AY 1–76 Lars 1965)
s. 45–84 Muumipeikko ja Vanhat Hyvät Ajat (MP 43, str. BA 1–80 Lars 1965)
s. 87–133 Koiranelämää Muumilaaksossa (MP 44, str. BB 1–94 Lars 1965)

Hiukan yllättäen muumit kysenalaistavat luonnonpuistoajatusta – tai ainakin luontoturismia. Heidän puistossaan kun pitää saada toimia vapaasti. Larsin signeeraus on kertalaalleen ihan vitsinä Muumimamman käsilaukussa.

Uuden ajan kotkotukset vyöryvät Muumilaaksoon, auto- ja muu liikenne, jopa itsepalvelumyymälät! Tarjokset ovat kyllä hullunkurisia: yksi rasia 1:–, kolme rasiaa 4:–. Aikakone haetaan ullakolta ja palataan vuosisadan taakse. Ongelmaksi tulee raha, kun mukaan ei huomattu ottaa vanhoja kotlikoita! Muumipappa keksii hakanaulan ja ulkolaitamoottorin (merkkiiä Muuminrude) – ennen bensiiniä! Klassisena vitsinä Muumipeikko koetaan puolialastomaksi, kun hänellä poikkeuksellisesti on uimahousut jalassa (vrt. Aku Ankka), ja muumit saavat syytteen huonojen poliittisten karikatyyrien tekemisestä! Veikeä vitsi on, kun raha avaa kaikki ovet!.

Muumipeikko kaipaa lemmikkieläintä, ja vaihtoehtoja kokeillaan, kunnes löytyy koira, jolle nimi keittiöstä. Seuraa kaikenlaista koomista koiranomistajan arkea. Lipton-koiran viivoitus on kärsinyt pahasti syndikaatin mikrofilmauksesta, ja hahmo on vähän haipuva…

Lisätiedot:

[18 x 21 cm vaaka pehmeäkantinen albumi, kansi väri, tk m-v piirros ja sisällys; 136 s. + kannet, ei sisäkansipainatuksia; m-v sk 2 st/s.; ei sisäkansipainatuksia; s. 1 nimiö; s. 2 esipuhe Juhani Tolvanen ots. ”Muumeja ja dekkareita” + ruutu; s. 4, 44, 85 tyhjä; s. 3, 43, 84 otsikko; s. 134–135 lad. tähän mennessä ilmestyneet; s. 136 kust.tiedot]

Tarmo Koivisto: Mämmilä 9 – Ladoja ja dollareita

1994

Mämmilä 9 – Ladoja ja dollareita

Tarmo Koivisto ja Hannu Virtanen (Osuuskunta Käyttökuva, 1994)

ISBN 951-95656-2-0 (nid.)

Kansi: Pyörätuolissa Ensio Santanen seuraa puhekyvyttömänä, kun Volodja Teremoidov ja Rane tekevät bisnestä

Lama iskee Mämmilään, niin firmoihin kuin perheisiinkin. Erilaisia uusperheitä ja muita yhdistelmiä syntyy, kun Mukku saa takaisin vaimonsa, mutta raskaana, ja Santasten perheen itsemurhassaan epäonnistunut isä joutuu aikuistuvan jälkipolvensa heittopussiksi. Rane kehittää bisneksiä venäläisten kanssa, ja Atte saa Helsingistä kaverikseen osaaja Petterin. Itämafian lisäksi kuvioihin tulee isänmaallinen kunnansuojeluliike Iskuli…

Tämä oli toiseksi viimeinen Käyttökuvan oma Mämmilä-albumi ennen lähtöä Helsingin Sanomista ja siirtymistä suoraan kirjoiksi Otavalla.

Julkaistu uudestaan kokoomakirjassa Mämmilä – Sarjakuvia Suomesta 1988–1996 (Otava 2001).

Lisätiedot:

[28 x 21 cm pysty, pehmeäkantinen albumi, 48 s. + kannet, kannet väri, 1. sisäkansi tyhjä; s. 1 nimiö + pyöreäksi rajattu osa ruudusta; s. 2 kust. tiedot, s. 3–48 värillistä sarjakuvaa, ei otsikoita; takasisäkansi ladottu ”Mämmilä-sarjassa on aikaisemmin ilmestynyt” + mv kansikuvat]

Ks. myös:
Mämmilä 10 – Täällä tähtikiekon alla (Osuuskunta Käyttökuva, 1996)
Mämmilä – Sarjakuvia Suomesta 1988–1996 (Otava, 2001)
Mämmilä [11] – w.w.w.mammila.fi (Otava, 2002)
Mämmilä [12] – Kiinalainen juttu – Sarjakuvia Suomesta (Otava, 2008)

Juho Juntunen: Natsisurffaajien täytyy kuolla

1994

Natsisurffaajien täytyy kuolla! – Juho Juntusen outo maailma ja kootut sarjakuvat

Juho Juntunen (Soundi, 1994) 2. p. 1997

ISBN 951-97042-0-5 (nid.)

Kansi: Piirroskollaasi, jossa etualalla romanttisen seikkailun pyssymies ja hätääntynyt nainen, taustalla surffaavat natsisiat ja ympyrävinjeteissä ”Musisoivia poikia”, ”Hurjia seikkailuja”, ”Kuumia suhteita” ja ”Viehkoja otuksia”

Sisällys (sarjakuvat):
s. 3 nimetön [”Minä sitten vihaan noita natsisurffaajia!”]
s. 7–12 Kuukauden rakkaus [Ilta-Sanomat;]
s. 13–25 Per Vers [1974]
s. 26–48 Poikamme musisoivat [puolen sivun ja 1–3 sivun sarjoja]
s. 49–53 Elinan uni [Tohtori Kuolon lukemistosta; Huuli]
s. 54–62 Punk-akatemia [kolmen ja 3 ½ sivun sarjoja]
s. 63–65 Soundi – suurin koskaan kerrottu tarina
s. 66–69 Kun rakkaus tulee [kahden sivun sarjakuvia]
s. 70–71 Joulun taika
s. 72–73 Pääsiäiseläin musisoi [sign. nimellä Anneli Virta]
s. 74–75 Sondi-matka Roskildeen
s. 76–77 Räävät pinoon
s. 78 Reino Räkä keksii rock’n’rollin
s. 79 Soundin lukija seikkailee: Hevin kirous
s. 86 Sika-Sohlon eläinhoitola [Pahkasika]
s. 92–95 Tappajatorsot tähtien takaa

Underground-sarjakuvamme suuri nimi, Juho (J.K.) Juntunen on aina liittynyt suomalaiseen rock-alakulttuuriin. Soundissa julkaistut kolmen, neljän ryhmissä julkaistut yhden ruudun väripilapiirrokset lienevät tunnetuinta puolta (tässä sivuilla 87–91 harmaasävyissä), vähiten sarjispiireissä tunnettuja taas esim. vanhin, Juice Leskisen levyn mukana jaettu Per Vers (kooltaan alun pitäen LP-levyn koteloon sopivat 31 x 31 cm, eli tässä reilusti pienennettyinä).

Kirjaan on koottu Juntusen sarjakuvia ja pilapiirroksia kahdenkymmenen vuoden ajalta. Alussa tyylilainat ovat selvästi yhdysvaltalaisilta (esim. Robert Crumb ja Gilbert Shelton), mutta pian Juntusen tyyli kehittyy tunnistettavan omanlaisekseen. Aiheet sivuavat usein kotimaista musiikkiskeneä, rockiin ja punkiin painottuen, muita musiikkialan nimiä pilkaten.

Per Vers on aitoa undergroundia, jossa nuori mies etsii itseään, rajojaan ja – rakkautta. Poikamme musisoivat on tietysti rockilla kyllästettyä ajankuvaa, päähenkilöinään Hermo, Tarzan, Isopossu ja Jeesus.

Juntunen kertoo myös omalla tavallaan Soundi-lehden tarinan kymmenvuotisnumerossa (s. 63–65) ja parodioi nuorison pelastajaa, Anneli Tempakkaa (= Annikki Tenkkapoo, s. 76–77). Mukana on myös kotimaisen sanomalehtistripin Lempi-patsaan 1993 saanut Kuukauden rakkaus.

Yllättäviä viitteitä musiikin lisäksi mm. Pikku Lulu, Fritz-kissa (s. 14), Lucky Luke (19), Crumb, [Hi &] Lois ja Tuhatkauno (21), Vonnegut ja Burroughs (26), Huuli (33). Metahuumoria syntyy tekstilaatikoiden kommenteista ja mm. sarjan jatkumisen arvuuttelusta – ja musisoivien poikien yllättävistä kuolemista.

Lisätiedot:

[30 x 21 cm pysty albumi; 96 s. + kannet, ei skp; kannet väri; s. 1 nimiö + piirros; s. 2 kust.tiedot; s. 3 mv sk; s. 4–5 aukeaman piirros + sisällysluettelo; s. 6 esittelyteksti ”Tervetuloa sarjakuvamaailmaan!” + kolme piirrosta; s. 7–79, 86, 92–95 mv sk eri taittomuodoissa (s. 7 otsikko tekstattuna + 3 strippiä, s. 8–11 sivulla 4 strippiä, s. 12 kaksi strippiä + piirros; s. 13 sk + otsikko + lad. esittelyteksti + käsitelty valokuva; s. 14–24 neliönmuotoinen sk + alla pilapiirros);  s. 26 sarja + lad esittely ja irtopiirros; s. 26–28, 62, 77vajaan sivun sarjojen alla yksittäisiä piirroksia tai osasuurennoksia; s. 80–85 Käytännön piloja (piirroksia + lad. tekstiä); s. 87–91, 96 pilapiirroksia (väripiirroksia mustavalkoisina); kansi värikollaasi, jossa ladottu otsikko (vers 2 koossa) ja alaotsikko Korkeajännitys-tyyliin (alaosassa lad. valk. vers. punaisessa nauhassa, jossa keltaisessa ympyrässä musta salama); tk värivalokuva tekijästä sellin kalerien takana (”Kirjan tekijä kuvattuna vuonna 1994 Yhdysvalloissa Smallvillen poliisilaitoksella syytettynä parsapellon tuhoamisesta, virkavallan vastustamisesta ja lievästä aserikkomuksesta. Tuomio oli kolme kuukautta vankeutta.”), oik. reunan mustassa pystypalkissa lad. valk. gem. ”Suomalaisen rock-sarjakuvan klassikot yksissä kansissa. Astu sisälle Juho Juntusen outoon maailmaan ja kohtaa, Per Vers, Tarzan, Isopossu, Hermo, Jeesus, Japa Mattila, tappajatorso tähtien takaa, Reino Räkä, Veltto Virtanen ja monet muut hämmentävät ja rakastettavat olennot. Natsisurffaajien täytyy kuolla -kirja sisältää Juho Juntusen parhaat sarjakuvat lähes kahdenkymmenen vuoden ajalta. Mukaan mahtuu myös pilapiirroksia, ennen julkaisematonta materiaalia ja Kuukauden rakkaus -sarjakuva, joka sai Lempi-patsaan parhaana vuonna 1993 julkaistuna kotimaisena sanomalehtistrippinä. Mutta muista seikkailujen ja rakkauden pyörteissä, että natsisurffaajien täytyy kuolla! Nopeammin kissimirri, tapa tapa!” + värilogo ”Soundi kirjat” ja ISBN; selkä musta, lad. valk. vers. tekijä ja otsikko; sarjat tekstattu, paitsi lad. s. 63–65, 70–71, 78–79.]

Ks. Kourallinen donitseja (Like, 2001)

Kuva tulossa

1994

Onnen pipanoita

[Kurpitsakermaa 3]

Tapani Rytöhonka [sign. N(asky).R.] (Sarjakuvaseura Suuri Kurpitsa, 1994)

ISBN 952-9887-01-9 (nid.)

ISSN 1237-3044

Kansi: Pyöreässä rajauksessa naurava hahmo, valkoisella pohjalla sinisiä tahroja ja viiva, joka jatkuu selän yli takakanteen

Sisällys:
s. 2 Kukon rukous (teksti Carmen Bernos de Gasztold, kuvat Tiina Värri & T.R. )
s. 4–7 Oodi Kotkankalliolle (-92)
s. 8–11 Uoma (-92)
s. 12–14 Oudot unet (teksti Dennis P. Eichhorn, ”originally published Real Stuff # 17)
s. 15 Pikku Emo Höyhensaarilla (-92)
s. 16–17 Hernekeittoa, hapanleipää ja ananasmehua eli sonetti elimistön pikku toiminnoille (-94)
s. 18–20 Highway 49 (P. Kallio, T.R. -91, englanninkielinen, laulusitaatein)
s. 21 Avaimet onneen (-92)
s. 22–25 Kuolema seikkailee (1–4) [yhden sivun pirroksia, logo jokaisessa]:
– Keskussairaalan kirurgisella
– Ikääntyneiden hoitokodissa
– Huvilan länsisiivessä
– Teillä tietymättömillä
s. 26–29 Tappio (92)
s. 30–31 Agaton Muna Goes! (-92)
s. 32 Agaton Muna ”Rise and Shine” (-92)
s. 33 Agaton Muna Goes kunnon ihminen
s. 34–35 Joskus tulee ajateltua S. Clay Wilsonia (-94)
s. 36–40 Pieni intohimosarja 1: vaaleanpunainen sika (-94)
s. 41–43 Pieni intohimosarja 2: arvi ja dödö (-94)
s. 44–47 Pieni intohimosarja 3: Talvi sodan henki (-94)
s. 48 Agaton Muna ’Goes Miró’ (-91) [strippi]

Takakannella Pauli Kallio voi hyvinkin olla oikeassa: ”Rytöhongan nauttima hämmästyttävä aliarvostus johntunee siitä että hän ei kuulu mihinkään koulu- tai kuppikuntaan.” On todellakin käsittämätöntä, miten vähän  julkisuutta Rytöhonka on saanut, vaikka on graafisesti ja sarjakuviensa nyrjähtäneeen filosofiselta sisällöltäkin aivan kärkikaartiamme. Piirtäjänä hän on niin hyvä, että uskaltaa tehdä pastissia parhaistakin esikuvista, ja saa ne sittenkin näyttämään omiltaan.

Rytöhonka korostaa graafisuutta, ruudun rajauksia, kuplien muotoja, renderöintejä (verjostuksia). Seksiä ja väkivaltaa, kaikki nähtynä runoutena, mutta myös huumoria, jopa slapstickiä. (”Jabadabauugh!”).

Jänniä detaljeja: sivulla 36 sulassa sovussa AC/DC -juliste ja nukke Ressu Punaisena paronina, sivulla 44 miniatyyrikansi Lucky Luke ja palkkionmetsästäjä. Sarjakuvakaupassa mm. Mämmilä, Marvel, X-Men, Suuri Kurpitsa ja naurattava Comics Analysis. Myös Asterix-hahmo + hakaristi ja tv:stä: ”fakjuu Ridge!” Namedroppingia: Haring, Koons, Gilbert & George… ”En imartele Wilsonia väittämällä hänen töitään vaarallisiksi, mutta ovat ne, perkele, sentään täysin hyödyttömiä.”

Lisätiedot:

[25 x 18 cm pysty albumi; 48 s. + kannet (valkoiset, sininen painatus, lad. gem tekijä, vers. otsikko, gem. ”Kupritsakermaa 3”), tk viiva jatkuu, vasen laita vähän yli puolet sininen pystypalsta, jossa valk. lad. gem. arvioita Rytöhongasta (Sauli Pesonen, Kaleva; Pauli Kallio, Sarjakuvaneuvos: ”Rytöhongan nauttima hämmästyttävä aliarvostus johntunee siitä että hän ei kuulu mihinkään koulu- tai kuppikuntaan.”; Ingmar Bengtsson, Bild & Bubbla; Timo Mononen, Kukunor; Toni Jerrman, Sarjainfo; Jukka Junttila, Hiljaiset levyt; Dennis Eichhorn, Real Stuff; Pasi Heikura, Alivaltiosihteeri; Sauli Pesonen, Kaleva: ”Mutta ennen kaikkea Rytöhonka on tunnelmoija, tuokio- ja joskus unikuvienkin luoja, pätevä veikko.”) + valk. tahroja; sisäkansissa painatus (sinisellä hahmoja valkoisella pohjalla); s. 1 nimiö ”Tappni Ryttnöhona ONEN PIPPNAT” (sic!) + apinalaatikko (muita tekijöitä: Pauli Kallio, Tiina Värri, Dennis P. Eichhorn ja Carmen Bernos de Gasztold. Kiitokset Mauri Konttinen, Timo ’Roku’ Mononen. Omistus ”minulle ja Kanervan Timukille.”); s. 3 esipuhe Moog Konttinen (+ piirros T.R.); s. 2, 4–47 mv sk, s. 48 tekstattu lista Kurpitsan julkaisuja + strippi]

[Sisältöä: s. 4 – Kuopio ei ole olemassa, ja täyttää tyhjyyttään höpöttämällä. Muistoja nuorison kokoontumispaikasta; s. 8 Runoelma kaksoisitsemurhasta!; s. 12 – Kiusatun kostofantasiaa; s. 17 – Kuolema karkotetaan pieremällä; s. 18 – Musiikkisitaatteihin tehty tarina; s. 21 – perseennuolemisen monista käyttömuodosita (mysö oman); s. 30 – Delirium-kuvauksia; s. 32– Ampuu aivonsa seinälle; s. 34 – Erilaista seksiä (Kapteeni Koukku & Simo: ”Syökö kapteeni kusta?” – ”Sinä orhi!”]

Kuva tulossa

1994

Pekka Puupäälle käy hullusti

[Pekka Puupää tavutetut 6]

Fogeli = Ola Fogelberg (Kustannus-Mäkelä, 1994)

ISBN 951-873-446-1 (sid.)

Kansi: Piirros sivun 45 kuvasta (Raimo Huittinen)

Sisällys:
s. 5–10 EI PII-SAN-NUT-KAAN (PPP8) (PP4)
s. 11–16 LII-KUT-TA-VA PEK-KA (PPP8) (PP4)
s. 17–22 KA-DON-NUT KÄ-SI-TYÖ (PPP11) (PP6)
s. 23–28 PIN-NA-US-Y-RI-TYS (PPP3 ) (PP1)
s. 29–34 KOS-TO (-45) (PPP6) (PP3)
s. 35–40 IH-MEEL-LI-NEN RAT-KAI-SU (50) (PPP8) (PP4)
s. 41–46 PI-KA-LI-HO-TUS (PPP8) (PP5)
s. 47–52 YÖ-ME-TE-LI (PPP5) (PP3)
s. 53–58 KAK-SI MU-KA-VAA KA-VE-RIA (PPP10) (PP6)
s. 59–64 U-NI-LÄÄ-KE (PPP6) (PP3)
s. 65–70 PA-TENT-TI-SAM-MUT-TA-JA (PPP8) (PP4)

Mä-ke-län ta-vu-te-tut, sarja jatkuu.

Lisätiedot:

[21 x 14 cm pysty kovakantinen kirja [6], 72 s. + kannet + sisäkansilehdet (2 + 2), kansi väri;  Päällys Raimo Huittinen, piirros sivun 45 kuvasta, s. 1 otsikko ”Pekka Puupää yllättää”, s. 2 tyhjä, s. 3 nimiö ”Fogeli Pekka Puupää yllättää” + vinjetti (sivun 46 kuvasta), s. 4 kust tiedot + © Ruth Kaila 1994, s. 5–70 mv ruutu per sivu, alle ladottu teksti tavutettuna versaalilla, tk violetti + ladottu musta teksti, selkämys valkoinen, ladottu lihavalla teksti violetti ja versaalilla nimi, gemenalla Mäkelä]

Kuva tulossa

1994

Pekka Puupää yllättää

[Pekka Puupää tavutetut 5]

Fogeli = Ola Fogelberg (Kustannus-Mäkelä, 1994)

ISBN: 951-873-445-3 (sid.)

Kansi: Piirros sivun 28 kuvasta (Raimo Huittinen)

Sisällys:
s. 5–10 YL-LÄ-TYK-SIÄ (PPP5) (PP2)
s. 11–16 A-VU-LI-AA-NA (PPP2) (PP1)
s. 17–22 A-PU (PPP2) (PP1)
s. 23–28 KAH-VI-PUI-TA (PPP10) (PP6)
s. 29–34 TIE-KULT-TUU-RI (PPP11)
s. 35–40 PYYK-KI-PÄI-VÄ (PPP10) (PP7)
s. 41–46 PEK-KA AUT-TAA JUS-TII-NAA (PPP10) (PP6)
s. 47–52 NO-PE-A A-PU (PPP2) (PP1)
s. 53–58 PEK-KA AUT-TAA (PPP7) (PP4)
s. 59–64 HOO-PO (PPP5) (PP3)
s. 65–70 KILT-TI I-SÄ (PPP10) (PP6)

Mä-ke-län ta-vu-te-tut, sarja jatkuu.

Lisätiedot:

[21 x 14 cm pysty kovakantinen kirja [5], 72 s. + kannet + sisäkansilehdet (2 + 2), kansi väri;  Päällys Raimo Huittinen, piirros sivun 28 kuvasta, s. 1 otsikko ”Pekka Puupää yllättää”, s. 2 tyhjä, s. 3 nimiö ”Fogeli Pekka Puupää yllättää” + vinjetti (sivun 67 kuvasta), s. 4 kust tiedot + © Ruth Kaila 1994, s. 5–70 mv ruutu per sivu, alle ladottu teksti tavutettuna versaalilla, tk vihreä + ladottu musta teksti, selkämys valkoinen, ladottu lihavalla teksti vihreä ja versaalilla nimi, gemenalla Mäkelä]

Kuva tulossa

1994

Pekka Puupää matkustaa

[Pekka Puupää tavutetut 4]

Fogeli = Ola Fogelberg (Kustannus-Mäkelä, 1994)

ISBN 951-873-444-5 (sid.)

Kansi: Piirros sivun 29 kuvasta (Raimo Huittinen)

Sisällys:
s. 5–10 KAU-KO-NÄ-KÖI-SE-NÄ (PPP2) (PP1)
s. 11–16 PEK-KA AUT-TAA IT-SE-ÄN-SÄ (PPP5) (PP3)
s. 17–22 PEI-TET-TY VA-HIN-KO (PPP8) (PP4)
s. 23–28 SÄÄS-TÖ (PPP4) (PP8)
s. 29–34 SÄH-KÖ-SA-NO-MIA (PPP9) (PP5)
s. 35–40 KOI-VU-LAH-TEEN (PPP8) (PP4)
s. 41–46 KAL-LII-TA MU-NI-A (PPP7) (PP4)
s. 47–52 EH-TI HY-VIN (PPP7) (PP4)
s. 53–58 JO-KA TOI-SEL-LE KUOP-PAA KAI-VAA… (PPP11) (PP6)
s. 59–64 PEK-KA EH-TI (PPP4) (PP2)
s. 65–70 TU-HAN-NES-TA TA-KAI-SIN (PPP6) (PP3)

Mä-ke-län ta-vu-te-tut, sarja jatkuu.

Lisätiedot:

[21 x 14 cm pysty kovakantinen kirja [4], 72 s. + kannet + sisäkansilehdet (2 + 2), kansi väri;  Päällys Raimo Huittinen, piirros sivun 29 kuvasta, s. 1 otsikko ”Pekka Puupää ahkeroi”, s. 2 tyhjä, s. 3 nimiö ”Fogeli Pekka Puupää ahkeroi” + vinjetti (sivun 34 kuvasta), s. 4 kust tiedot + © Ruth Kaila 1994, s. 5–70 mv ruutu per sivu, alle ladottu teksti tavutettuna versaalilla, tk keltainen + ladottu musta teksti, selkämys valkoinen, ladottu lihavalla teksti oranssi ja versaalilla nimi, gemenalla Mäkelä]

Kokkila ja Laitala: Peräsmies toistaa itseään

1994

Peräsmies toistaa itseään – Peräsmiehen seikkailuja 2

[Peräsmies 2]

Timo Kokkila & Sami Laitala (Banana Press, 1994)

ISBN 951-8992-13-4 (nid.)

Kansi: Peräsmies lentää Banana Press Oy:n toimitalon edessä, kustantaja sanoo ikkunasta: ”Aion julkaista kaikki ’seikkailusi’ yksissä kansissa, ellet maksa satasen velkaasi huomiseen mennessä!” – ”EI! Armoa! Älä tee sitä! Eihän minulla ole sellaisia rahoja!”

Sisällys (sarjakuvat, suluissa alkuperäinen julkaisuvuosi ja Pahkasian numero sekä käsikirjoittajat Timo Kokkilan lisäksi: SL=Sami Laitala, TN=Timo Nissinen, MK=Marjo Kokkila, JL= Jorma Lehtinen, PH=Pauli Heikkilä):
s. 3–5 Peräsmiehen synty (4/83, SL)
s. 6–7 Kaasua, komisario Peräsmies (3/84, SL, TN)
s. 8 Peräsmies ja tulipalo (4/84)
s. 9 Peräsmies urheilijana (3/86, MK)
s. 10–11 Peräsmies ja Keskuspuiston raiskaaja (2/85, SL) [alareunoissa stripit Peräsmiehen rotta]
s. 12–13 Biodynaaminen Peräsmies (1/86, SL, JL)
s. 14–16 Perästä kuuluu, Peräsmies (3/87, SL) [2 ½ s.)
s. 17 Peräsmies -strippejä (1/88) [Läpiveto (1 rivi), Paluu arkeen (2 riviä) ja Sahara (1 rivi)]
s. 18–20 Perästroika (3/88, SL, TN)
s. 21 Peräsmies ja pilkkijä (4/88)
s. 22 Peräsmies (2/89)
s. 24–25 Peräsmies ja lupa pieraista (3/89, PH)
s. 26 Peräsmiehen käytöskoulu (4/89) [kolme yhden rivin strippiä]
s. 27 Peräsmieshuumoria (1/90) [3 strippiä + pilapiirros]
s. 28 Peräsmies ja kortsu (3/90)
s. 29–31 Peräsmies ja namusetä (4/90, SL)
s. 32 Beräsmies (1/91)
s. 33 Peräsmies ja leija (2/91)
s. 34 S.O.S. (3/91)
s. 35 Peräsmies ja graffiti (4/91)
s. 36–37 Megatonni (2/92)
s. 38 Peräsmies ja laskuvarjo (1/92)
s. 39–41 Peräsmies pelastaa pankin (4/92
s. 42–43 Peräsmies ja skinit (1/93)
s. 44 Peräsmies esiintyy (3/92) [otsikoitu: PeRäsMIES]
s. 45–47 Peräsmies supertähtenä (2/93)
s. 48–49 Peräsmies naamiaisissa (4/93)
s. 50–51 Peräsmiehen uudet vaatteet (1/94)
s. 52–53 Itsemurhakandidaatti (2/94)
s. 54 Peräsmies ja suojelurahat (3/93)
s. 58–59 Peräsmies [poikittaistaitto, nelisivuinen versio 1983 syntytarinasta, ei julkaistu aiemmin]

Perusteellinen kokooma Pahkasiassa julkaistuja Peräsmiehiä. Kiehtova yhdistelmä ns. haasteellisia aiheita, hyvän maun kyseenalaistamista ja oikeasti tyylitietoista tekemistä. Asennemaailmassa mennään välillä ryteikköön niin että ryskyy, mutta pohjimmiltaan Peris on hyvän puolella pahaa vastaan – vaikka hajurako jääkin joskus pieneksi.

Niin, ja Peräsmiehellä oli alkumuodossaan myös nimi, Kalervo [kiitos vaan kovasti, Timo!], kuten selviää lopun perusteellisesta tekstiosuudesta ”Peräsmiehen historia” (s. 55–63), joka on pääosin Timo Kokkilan ja osin Sami Laitalan muisteluksia. Siellä on myös hieno näyte Paretskoin palautekirjeestä, jonka mukaan ensimmäistä sarjaa kehiteltiin, ennen kuin se meni läpi Pahkasikaan. Pahkasika on ollut kotimaisille tekijöille melkoinen koulutusprojekti, jota ei ole oikein kunnolla osattu arvostaa.

Tekstissä kerrotaan myös hahmon esikuvista ja muista ’sukulaisista’. Sarjakuvissa vierailee myös toinen aikansa ’haiseva’ hahmo, Punaniska naamiaishahmona (s. 48) – ja hajuttomampi Mikki Hiiri ’mikkinä’ (s. 46).

Lisätiedot:

[30 x 21 cm pysty albumi; 64 s. + kannet; kannet väri; sisäkansissa painatus sinisellä (12 neliöruutua kuin ’polaroideja’ Peräsmiehestä, samat alussa ja lopussa); s. 1 nimiö + piirrosruutu (monistuneet Peräsmiehet); s. 2 kust. tiedot; s. 3–54 mv sk, otsikot tekstattu tai ladottu; s. 10–11 alareunassa oma strippi Peräsmiehen rotta”; s. 16 laatikkoon lad. ½ s. Periskerho; s. 23 pilapiirros ”Peräsmies Afrikassa” (Potsi 1/89); s. 55–63 lad. ja kuvitettu ”Peräsmiehen historia”; selkä keltainen, lad. mustalla gem. ”Timo Kokkila & Sami Laitala: Peräsmies toistaa itseään”; s. 64 sisällysluettelo lad.; tk. kelt. pohjalla väritetty lähikuva Peräsmiehestä, ladottu mustalla gem. otsikko ja poimintoja kritiikeistä (Ari Korpi/Rumba, Timo Myllyniemi / Kaleva, Pauli Kallio / Suuri Kurpitsa, Harto Hänninen / Sarjaianfo + ISBN ja kustantaja]

Kuva tulossa

1994

Professori Vepsän kosto

S. Poutanen käsik. & J. Kervinen piirt. (Turun yliopiston ylioppilaskunta, 1994)

ISBN 951-96351-4-9 (nid.)

Kansi: Professori Vepsä rantakalliolla, kotka viemässä kirjaa käsistä (Eetu Iston maalauksen ”Hyökkäys” pohjalta, kansiaihe sivulta 8).

Hieman sisäpiirityöksi jäävä turkulaisen yliopistomaailman kuvaus. Kunnianhimoisesti piirretty ja huolellisesti tekstattu sarjakuva, jossa on havaittavissa vaikutteita niin Carl Barksilta kuin Gilbert Sheltonilta ja Robert Crumbiltakin, Hergén Tintistä kuin Jan Lööfin Felixistäkin. Oman ajan Turkua on kuvattu huolella, ja esitetään isojakin visioita ounastellusta tulevaisuudesta arkkitehtuuripainajaisineen, kuten lasipyramidiin hukattu tuomiokirkko – eipä kovinkaan kaukana kaikesta Turussa jo toteutuneesta!

Professori Vepsä palaa muutaman kuukauden Japanin vierailultaan Osakasta huomatakseen oman ”Vakavan tieteen laitoksensa” tulleen vallatuksi ja tuomiokirkon muuttuneen ”Iloisen tieteen taloksi” tarkoituksena levittää ns. iloista maailmankatsomusta. Torikioski myy pikareseptejä ja lyhytterapiaa. Kysyessään neuvoa ’viisaimmalta taholta’ eli von Logos -suvun vesalta Vepsä joutuu outojen tapahtumien pyörteisiin tulipallon herättäessä nallekarhun henkiin (ja hokemaan ”gägää”) ja tämän puolestaan saadessa aikaan erilaisia ihmeitä.

Ikuiseksi opiskelijaksi tekeytyneenä professori sotkee iloisen tieteen koplan kuviot nostattamalla alaisissa kapinahenkeä ja tekemällä tietokoneohjelmaan paradigmavirheen, ja nalle teettää tietokoneella opiskelijoiden työt, mutta mykistyy taivaan hehkuessa kierteisenä kuin van Goghilla. Epilogissa (s. 56–58) professori jää haaveilemaan matkasta sivistyksemme kehtoon, Kreikkaan, ja nalle haihtuu pois…

Tulipallo viittaa Tinttiin ja seitsemään kirstallipalloon, ja sivulla 47 vierailee jopa Pelle Pelottoman pikku apulainen. Reaalimaailmasta vierailee lisäksi ainakin Mauno Koivisto ja joukko turkulaisia yliopistoihmisiä. Metasarjakuvaan mennään, kun professori työntelee ja vetää esiin eri tapahtumien sarjakuvaruutuja (s. 26–27).

Lisätiedot:

[30 x 21 cm pysty vihko; 60 s. + kannet; kansi väri, tk musta; 1. sisäkannessa kust.tiedot (”käsikirjoitus: S. Poutanen & J. Kervinen, tekstit: S. Poutanen, piirustukset: J. Kervinen, tekstittäjä Hannu Peippo”), 2. sisäkansi tyhjä; s. 1–58 mv sk, taitto nelirivisenä koko sivun sarjakuvana; selkeä tekstaus; s. 59–60 tyhjä]

Kuva tulossa

1994

Punaniska  – Marilynin soittorasia

[Punaniska 3]

Wallu + Rallu = Harri Vaalio & Rauli Nordberg et al. (Helsinki Media, 1994)

ISBN 951-875-713-5 (nid.)

Kansi: Marilynin kädessä soittorasia, jossa Punaniska banjoineen.

Sisällys (piirtäjät):
s. 3–30 [Wallu:] Punaniska – Marilynin soittorasia
s. 33 [Rallu:] Törttö-Bill [sivun sarja]
s. 34–35 Juba: Punaniska [automaattipiano]
s. 36–37 [Wallu:] Punaniska – Arkistojen aarteita [yhden ja kolmen rivin strippejä]
s. 38 Reima Mäkinen: Seikkailujen Punaniska [sivun sarja]
s. 41–47 Matti Koponen: Punaniska – Kapakkaenkelin kosto [osa 2]
s. 51 [Wallu:] Ilmojen Punaniska [sivun sarja]

Tällä kertaa henkilögalleriaan tuodaan mukaan Punaniskan tytär – jollei kaksikin! Moninaisiin viitteisiin tulee mukaan italialaisen Jacovittin Cocco Bill, joka näkyy jättäneen jälkensä myös Wallun ilmaisuun.

Lisätiedot:

[25 x 17 cm pysty albumi; 52 s. sis. kannet; kannet väri (vihr. pohjalla värit. piirros, logoteksti kelt. vers. mustin varjoin, alla pun. kentässä lad. valk. gem. ”Terästää tahdon ja antaa reipasta intomieltä.”, väripohjalla lad. alaots. valk. gem. pun raj., vas. yläkulmassa pun. kentässä kelt. tähti, jossa sin. numero 3, valk. sign. ”Wallu & Rallu”, lad. must. gem. ”Suurenmoisia seikkailukuvauksia Amerikan jylhistä erämaista!” ja valk. vers. ”hinta 23,50 mk”, alakulmassa valk. kentässä lad. must. myyntikoodi; selkä vaal.pun., lad. must. vers. ”Punaniska 3”, pun. vers. ”Marilynin soittorasia”; tk selän vaal.pun. kääntyy tk, muuten valk. pohjalla musta kenttä, jossa ots. ”Törtö-Bill” ja väripilapiirros, alla värikannet 1, 2 ja 4, välissä pun. logoteksti ja lad. must. gem. ”Menestystarina jatkuu 3 kuukauden kuluttua!”, viivakoodi ja väri kust. logo ”Helsinki Media / Kirjat”; s. 1 mv sisällysluettelo + pääkirj. ots. ”Kas kas!” + kolmella palst. lad. sis. luettelo, sis. otsikot (osin eri kuin sarjoissa) ja alla kommentit + piirros ja harmaalla kentällä mv valokuva ja lad. ”Punaniskan uutisvälähdys!” sekä mustalla kentällä kust. tiedot (Helsinki Media / Kirjat; paino Exprint Oy, Vilppula); s. 3–30, 33–38, 41–47, 51 sk mv (tekst. vers.); s. 31 postia; s. 32 lad. ”Redneck all time top ten”; s. 39–40 puuhanurkka; s. 48 lad. R.N.: ”Living Legends – Dolly Parton”, piirros Tarmo Koivisto; s. 49 nuotit ”Punaniskan laulukirja 3 – Adeline”; s. 50 lad. 3 palst. ”Dollyn sydän – Kohtauspaikka”; sivunumerot lad. alakulmiin tekstilogon kanssa.]

Kuva tulossa

1994

Punaniska – Punaniksan lapsus ja muita riipaisevia kertomuksia

[Punaniska 4]

Wallu + Rallu = Harri Vaalio & Rauli Nordberg et al. (Helsinki Media, 1994)

ISBN 951-875-714-3 (nid.)

Kansi: Vauva-Punaniska puree banjoa.

Sisällys (piirtäjät):
s. 3–22 Wallu: Punaniksan lapsus
s. 24–27 Reima Mäkinen: Punaniska – Moderni teltta
s. 28 Timo Kokkila: Avaruuden Punaniska
s. 31 Veikko Savolainen / Joo: Punaniska tähtiin!
s. 32 Rauli Nordberg: Punaniska – Vapaana takuita vastaan
s. 34 Matias Teittinen: Punaniska
s. 36–37 Wallu: Punaniska – Arkistojen aarteita (yhden ja kolmen rivin strippejä]
s. 38–40 Törttö-Bill & Punaniska – Hammas hampaasta
s. 43–48 Hunt Emerson: Redneck – Bluesmost Blues

Niin muodikkaasti tekijät ovat päättääneet kerrata sankarinsa lapsuusaikoja – mutta tämä lapsonen ei ole niin makeileva versio kuin Disneyn, Warnerin, tai ranskalaisbelgialaisen koulukunnan vastaavat. Vaikutteita viittaillaan myös Tarzanin – jos Heidinkin – suuntaan.

Kotimaisten vierailijoiden lukumäärä kasvaa, mutta saadaanpa ulkomailtakin vahvistukseksi peräti Hunt Emerson!

Lisätiedot:

[25 x 17 cm pysty albumi; 52 s. sis. kannet; kannet väri (sin. pohjalla värit. piirros, logoteksti pun. vers. mustin varjoin, alla kelt. kentässä lad. must. gem. ”Soitto- ja seikkailulukemisto lännen leirinuotioilta.”, väripohjalla tekst. alaots. valk. vers. must. varj. + kelt. ’tähtiympyrässä’ lad. & tekst. ”Special Quest Star Hunt Emerson Bluesmost Blues featuring Redneck” ja alla lad. kaarelle sin. gem. ”Ja muita riipaisevia kertomuksia”, vas. yläkulmassa sin. kentässä kelt. tähti, jossa pun. numero 4, must. sign. ”Wallu & Rallu”, lad. valk. gem. ”Huokea, mutta voittamattoman hyvä!” ja must. vers. ”hinta 27 mk”, alakulmassa valk. kentässä lad. must. myyntikoodi; selkä pun., lad. kelt. vers. ”Punaniska 4”, valk. vers. ”Punaniksan lapsus”; tk selän pun. kääntyy tk, muuten valk. pohjalla musta ruutu, jossa tekstilaatikko, puhekupla ja väripiirros, alla värikannet 1, 2, 3 ja 5, alla lad. must. gem. ”Menestystarina jatkuu kolmen kuukauden kuluttua!”, viivakoodi ja väri kust. logo ”Helsinki Media / Kirjat”; s. 1 mv sisällysluettelo + pääkirj. ots. ”Hyvät siskot, veljet ja desperadot” + kolmella palst. lad. sis. luettelo, sis. otsikot (osin eri kuin sarjoissa) ja alla kommentit + 3 piirrosta (yksi Kokkilan, toinen Emersonin) sekä mustalla kentällä kust. tiedot (Helsinki Media / kirjat; paino Exprint Oy, Vilppula); s. 3–22, 24–28, 31–32, 34, 36–39, 43–48 sk mv (tekst. vers.); s. 23 postia; s. 29–30 puuhanurkka; s. 33 retus. valok. ”Punaniskan valokuva-albumista”; s. 35 lad. 2 palst. + kuvit. ”Punaniskasoittimia N:o 1 – Banjo!”; s. 40–41 lad. ja kuvit. Seppo Permanto: ”Punaniskan keittokirja – Kalkkarokäärmemuhennos”; s. 42 lad. ja kuvit. ”Punaniska News Flash”; s. s. 49 lad. ja kuvit. ”Seurapiirisivullinen – Olen erilainen cowboy / Dollyn sydän – kohtauspalsta”; s. 50–51 lad. Pekka Tuliara: ”Living Legends: Lännen nelijalkaiset – Rin Tin Tin”, piirros Pentti Nuortimo; s. 51 ”Seuraavassa numerossa”; sivunumerot lad. alakulmiin tekstilogon kanssa.]

Kuva tulossa

1994

Punaniska  – Punaniskan kauhea valinta

[Punaniska 5]

Wallu + Rallu = Harri Vaalio & Rauli Nordberg et al. (Helsinki Media, 1994)

ISBN 951-875-715-1 (nid.)

Kansi: Punaniska riippuu köydestä hampaillaan, kainalossa tajuton Dolly.

Sisällys (piirtäjät):
s. 3–34 [Wallu:] Punaniskan kauhea valinta
sivuilla vierailevat tekijät:
s. 18 Jukka Murtosaari
s. 19 Tarmo Koivisto
s. 20–21 Varpio & Kähkönen
s. 22–23 Juba
s. 24–25 [Rallu]
s. 26–27 [Wallu]
s. 28–29 Timo Kokkila
s. 30–31 Ari Kutila
s. 32–33 Jari Pantzar
s. 34 Jari Rasi
s. 38–49 Timppa: Ballaadi nuoresta Bonneysta / Kunniallisten kaupunki

Tekijät olivat jatkaneet värväystyötään, ja nyt saman sarjan tekijäjoukko on suurempi kuin koskaan. Ratkaisu on pelillinen käsikirjoitus, jossa juoni jakautuu lukijan valinnan mukaan sivulta 17 eteenpäin. Onhan näitä maailmalla nähty, muttei paljonkaan kotimaisissa teoksissa.

Albumin päättää Timpan klassisemman realismin tyyliin pirretty, mustan huumorin sävyttämä kertomus, joka tuokin jo mieleen kansainväliset mestarit, vaikkapa Giraud’n Blueberryn. Punaniska on tässä tarinassa aika lailla sivuhenkilönä, eräänlaisena trubaduuri-kertojana.

Lisätiedot:

[25 x 17 cm pysty albumi; 52 s. sis. kannet; kannet väri (kelt. pohjalla värit. piirros, logoteksti pun. vers. mustin varjoin, alla sin. kentässä lad. valk. gem. ”Terästää tahdon ja antaa reipasta intomieltä.”, väripohjalla lad. alaots. pun. gem. must. varj., must. gem. ”Interaktiivinen sarjakuva!” + kelt. tähdessä lad. must. gem. ”Vieraileva tähti” ja sign. ”Timppa”; vas. yläkulmassa sin. kentässä kelt. tähti, jossa piirr. käsi, jossa viisi sormea levällään, valk. sign. ”Wallu & Rallu”, lad. must. gem. ”Huokea, mutta voittamattoman hyvä!” ja valk. vers. ”hinta 24,80 mk” ja must. vers. ”sis.alv. 12 %”, alakulmassa valk. kentässä lad. must. myyntikoodi; selkä punarusk., lad. valk. vers. ”Punaniskan kauhea valinta”; tk selän pun. kääntyy tk, muuten valk. pohjalla musta ruutu, jossa väripiirros, vier. ja alla värikannet ”Sarjassa aikaisemmin ilmestyneet” 1, 2, 3, 4 ja 6, alla lad. must. gem. ”Menestystarina jatkuu kolmen kuukauden kuluttua!”, viivakoodi ja väri kust. logo ”Helsinki Media / Kirjat”; s. 1 mv sisällysluettelo + pääkirj. ots. ”Mitä?!!” + kolmella palst. lad. sis. luettelo, sis. otsikot (osin eri kuin sarjoissa) ja alla kommentit + pari piirrosta (yksi Timpan), alla omassa kentässä ”News Flash” ja valokuva sekä mustalla kentällä kust. tiedot (Helsinki Media / Kirjat; paino Exprint Oy, Vilppula); s. 3–34, 38–49 sk mv (tekst. vers.); s. 35 lad. ja kuvit. ” Punaniskan banjokoulu osa 1”; s. 36–37 lad. Pekka Tuliara: ”Living Legends / Lännen kultakurkut – Garth Brooks”, piirros R.N.; s. 37 lad. ”Kritiikin kannus” (+ valokuvassa Wallu ja Carl Barks); s. 51 nuotit ”Punaniskan laulukirja 4 – Nuori Bonney”; s. 52 retus. valok. Karri Sutinen: ”Punaniskan valokuva-albumista”; sivunumerot lad. alakulmiin tekstilogon kanssa]

Kuva tulossa

1994

Punaniska – Rykmentin totisin torvensoittaja

[Punaniska 6]

Wallu + Rallu = Harri Vaalio & Rauli Nordberg et al. (Helsinki Media, 1994)

ISBN 951-875-716-X (nid.)

Kansi: Punaniska sotilassoittajan univormussa, totilasi kädessä (kupla: ”Tässä totisi!”)

Sisällys (piirtäjät):
s. 3–29 [Wallu:] Rykmentin totisin torvensoittaja
s. 31 Ursula Niemistö [Haarlaa]: Punaniska vierailee Pusuannan ruuduissa jaksossa – Se onko hän
s. 34–35 Wallu: Arkistojen aarteita [1–3 rivin strippejä]
s. 38–39 Johannes [= Mika Svensk]: Punaniska kohtaa työttömän
s. 41–43 Jope: Punaniska kantrimusiikin juurilla syvässä Savossa
s. 45–48 Juba: Punaniska ja torvi

Tekijöiden halu ’sivistää’ lukijaansa tuo nyt sarjakvuasivuilel tekstiosuuksia, joissa selvennetään Yhdysvaltain sisällissodan vaiheita. Aika on tehnyt sarjasta antiikkia, tässä kun seikkaillaan orjuutta puolustavien etelävaltiolaisten puolellla… ja Jope vielä lisää löylyä Banjo-Boy -karikatyyrillään, joka on aika lailla epäkorrekti.

Tarinassa on suora viittaus Blueberryyn (luutnantti Redberry, tietysti).

Lisätiedot:

[25 x 17 cm pysty albumi; 52 s. sis. kannet; kannet väri (rusk. pohjalla värit. piirros, logoteksti kelt. vers. mustin varjoin, alla harm. kentässä lad. pun. vers. ”Kansa taisteli, miehet kertovat.”, väripohjalla lad. must. gem. ”Etelän lohtua pohjoisen pojille!” + alaots. lad. muotoon pun. alaots. pun. gem. ja vers. must. raj. ja varj. ”Rykmentin TOTISIN torvensoittaja”; vas. yläkulmassa pun. kentässä kelt. tähti, jossa piirr. käsi, jossa kuusi sormea levällään, valk. sign. ”Wallu & Rallu”, lad. valk. gem. ”Huokea, mutta voittamattoman hyvä!” ja must. vers. ”hinta 24,80 mk” ja valk. vers. ”sis. alv. 12 %”, alakulmassa valk. kentässä lad. must. myyntikoodi; selkä vaal.rusk., lad. must. vers. ”Punaniska”, kelt. vers. alaots.; tk selän rusk. kääntyy tk, muuten valk. pohjalla väripiirros, vier. ja alla värikannet ”Sarjassa aikaisemmin ilmestyneet” 1, 2, 3, 4, 5 ja 7, alla lad. must. gem. ”Menestystarina jatkuu kolmen kuukauden kuluttua!”, viivakoodi ja väri kust. logo ”Helsinki Media / Kirjat”; s. 1 mv sisällysluettelo + pääkirj. ots. ”Down with the Eagle, Up with the Cross!!!” + kolmella palst. lad. sis. luettelo, sis. otsikot (osin eri kuin sarjoissa) ja alla kommentit + harmaarast. trumpettipiirroksia, alla omassa kentässä ”News Flash” ja valokuva sekä mustalla kentällä kust. tiedot (Helsinki Media / kirjat; paino Exprint Oy, Vilppula); s. 3–29, 31, 34–35, 38–39, 41–43, 45–48 sk mv (tekst. vers.); s. 30 postia; s. 32–33 valokuvakollaasi + lad. ”Punaniska-muoti leviää maailmalla”; s. 36 strippi + lad. Seppo Permanto: ”Punaniskan keittokirja 2 – Sipulipihvi á la Crazy Horse”; s. 37 puuhanurkka + ”Oldies Flash”;  s. 40 piirros Joonas: ”Honky Tonk Angels 1 – Susannah”; s. 42 lad. ja kuvit. ”Punaniskan banjokoulu osa 2”; s. 49 lad. ”Dollyn sydän – Kohtauspaikka” / ”Kritiikin kannus”; s. 51 nuotit ”Punaniskan laulukirja 4 – Dixien sotahuuto”; s. 52 retus. valok. ”Punaniskan valokuva-albumista – Sotilasmuisto”; sivunumerot lad. alakulmiin tekstilogon kanssa.]

Kuva tulossa

1994

RefleXerier

redaktion: Harto Hänninen och Petri Kemppinen; översättning: Jocke Laitala (Optimal, 1994)

ISBN 91-88334-11-2 (nid.)

Kansi: Mies leikkauspöydällä, kirurgi sahaa kalloa, puhekuplassa saha pölkkyä. (Pentti Otsamo). [= Sarjakuvastin 1 kansi]

Sisällys (sarjakuvat):
Joel Melasniemi:
s. 6–12 Vaket handlande [Heräteostos]
s. 13–15 ”3”
Jii Roikonen:
s. 17–19 Därför e vi [Ollaan siksi]
s. 20 Besökare ringer på – incident nr 1 [Vierailija käy ovella – tapaus nro 1]
s. 21 Enbart därför eller trots det? [Senkö takia vai siitä huolimatta]
s. 22–24 Evolution overdose
Irisz Simon:
s. 26 Äventyr på havets botten [Seikkailu meren pohjassa]
s. 27–31 Ilse-Britt och Gunnar [Ilse-Britt ja Kalervo]
s. 32–34 Drömmen [Uni]
Klaus Haapaniemi:
s. 36–45 Utan titel [nimetön]
Ville Pirinen:
s. 47–51 Grigor, Grinn och helvetet [Grigor, Grinn ja Helvetti]
s. 52–56 Flegmis Daffas oroliga natt [Flegmis Daffan huono yö]
Tomi Riionheimo:
s. 58–59 Huvudsaker [Pääasioita] (manus/käsik. Lauri Hannu)
s. 60–61 No Sleep Till Borås [No Sleep Till Nurmes] (manus/käsik. Lauri Hannu)
s. 62–64 Torget – Tori [Tori-torget] (manus/käsik. Lauri Hannu)
s. 65 Rumle och Dumle [Rieku ja Raiku] (manus/käsik. Jari Lehikoinen)
Pentti Otsamo:
s. 67–69 Vårens man [Mies tänä keväänä]
s. 70–71 Ångest [Ahistus]
s. 72–73 Tage Tomsten glömmer [Tapio Tomsten unohtaa]
Kati Kovács:
s. 75 En sång till friheten [Laulu vapaudelle]
s. 76–77 Karamelltårar [Karamellikyyneleitä]
s. 78 Er dotter gillar att teckna [Teidän tyttö harrastaa piirtämistä]
s. 79–81 Nervil
s. 82–83 Augusts slickepinne [Augustin tikkari]
s. 84 Det var mig en sexig gubbe [Siinä vasta seksikäs äijä!]

Sisällöltään identtinen Sarjakuvastin [1] –albumin kanssa, paitsi tietenkin ruotsiksi käännettynä. Takasivulla sanotaan (ruotsista vapaasti suomentaen): ”Nykyhetken jännittävimmät suomalaiset sarjakuvat esittäytyvät, eli sarjoja nuorilta tekijöiltä, jotka haluavat antaa enemmän kuin vain hetken viihdykettä […] Huumoria on kuitenkin mukana suurina annoksina, mutta sillä on aina jokin muu tarkoitus kuin vain huvittaminen. Avainsanat ovat persoonallisuus ja ilmaisukyky. […] Tekijällä on aina jotain välitettävänä lukijalle.”

Lisäksi suomalaiset toimittajat ovat kirjoittaneet esipuheen ”Nordiskt ljus och mörker” (suom. Pohjoista valoa ja pimeyttä). Siinä tuodaan esille nuoren polven vaikutteet Sarjiksesta, Barksin Aku Ankasta ja Asterixista, supersankareista, joit aei enää 70-luvun taovin laskettu roskaksi, ja eurooppalaislta isoilta nimiltä (Pratt, Comés Mézières). ”Sarjakuvan tekeminen ei enää ollut yhtä kuin protestia taide-eliitille.” Uuden tyylin kerrotaan löytyneen musiikin ja sarjakuvan yhdistäneistä pien- ja sarjakuva lehdistä (Kannus, Sarjari ja ennen kaikkea Suuri Kurpitsa).

Sarjakuvilla kerrottiin olevan annettavaa niillekin, jotka eivät enen ole sarjakuvia lukeneet, mutta suuremman yleisön tavoittaminen oli ongelma. ”Oli aika tehdä jotain. Otava on Suomen toiseksi suurin kustantamo. Marssimme sinne […] ja teimme sopimuksen kahdesta kirjasta. […] Toinenkin kirja on jo ilmestynyt […] Kirjan menestys on saanut muutkin, ennen vain käännösten kanssa puuhailleet kustantajat kiinnostumaan kotimaisista sarjoista. Ainakin neljältä tämän albumin tekijältä on tulossa vuoden sisällä kirja. Uudet tekijät ovat luoneet korkeapaineen, joka alkaa loistaa myös Ruotsin yllä.”

Suomalaista sarjakuvakulttuuria vieläkin taideorientoituneempaan Ruotsin kenttään Sarjakuvastin upposi hyvin. Tosin lisää vastaavia albumeita ei ruotsiksi saatu, joskin osa tekijöistä on saanut töitään esille saman tai muiden kustantajien kautta – Kati Kovács albumeitakin (Optimal 1995, 1998, 2002)

.Ks. Sarjakuvastin [1] (Otava 1993)

 Lisätiedot:

[30 x 21 cm pysty albumi; 84 s. + kannet, ei skp; kannet väri; s. 1 nimiö; s.  2–3 esipuhe ja kust.tiedot (lad. 2 palstalle); s. 4 Sisällys lad.; s. 5, 16, 25, 35, 46, 57, 66, 74 tekijäesittely lad + piirros]

Kuva tulossa

1994

Rock on rajua

Rita Reindeer (omakustanne, 1994)

Kansi: Kitaristi (”plink plonk”) unelmoi itsestään liehutukkaisena rokkistarana, jalka Marshallilla.

Sisällys:
s. 1–22 Rock-yhtye proudly presents – Kumma juttu osa I…XXII)
s. 23 Rock-yhtyeen kissa osa I – Misse on hyvää [6 ruudun strippi]

Ilmeisestikin omakustanteena jukaistu puolen sivun eli ns. sunnuntaisarjakuvan muotoinen koostevihko. Sarjat ovat varmaankin ilmestyneet jossakin musiikkilehdessä aikaisemmin. Sarja päätty aina ”vakkariin” eli kantakapakkaan – paitsi viimeisessä, jossa on jäljellä vain tyhjyys.

Tekijä ironisoi epäkaupallisten bändien asenteita: ”Ja perkele me ei neekereitten kanssa samalle keikalle lähdetä.”; ”Joo, me ei mutakuonoja aleta Suomessa paapoon.”; ”Basistimme muuttui Pate Mustajärveksi!”; Vannoutunut heterokin rakastuu itseensä, meneepä Tanskassa itsensä kanssa naimisiinkin.

Piirrostyyli on rentoa, undergroundhenkistä (esim. Gilbert Sheltonin mieleen tuovaa), mutta aiheet ja dialogi on aidosti kotimaan kamaralta repäistyä. Mielenkiintoista aikansa kuvaa! Nimimerkki ei ole minulle paljastunut.

 Lisätiedot:

 [21 x 30 cm vaaka vihko; 24 s. + kannet; kannet ja sisäkannet keltaiset, kannessa valkoisella pohjalla mustalla viivalla osasuurennos (sivulta 4); tk osasuurennos (s. 12 sarjasta: ”Katselimme kanssakilpailijoitamme…”); sivuja ei numeroitu, sarjat numeroitu sivuittain ”osa 1–22”; kunkin sarjan 1. ruudussa toistuva otsikko, s. 24 mv ilmoituksia (mm. E.R. -paino ja ”Nasu”) ]

 

Kuva tulossa

1994

Sarjakuvastin – uudet kotimaiset sarjat 2

[Sarjakuvastin 2]

Harto Hänninen ja Petri Kemppinen toim. (Otava, 1994)

ISBN 951-1-13104-4 (nid.)

Kansi: Outoja olioita, yhdellä Suomen lippu. (Fleur Wilson).

Sisällys (sarjakuvat):
Katja Tukiainen:
s. 6–10 Tyttöin leikit kolmessa polvessa
s. 11 Kaunis G ja kademieli
Sami Toivonen:
s. 13–17 Ässä
s. 18–19 Poikkeuksellista rohkeutta
s. 20 Ikkunat huurussa
Christer Nuutinen:
s. 22–33 Pakene arkea pyöräillen
Sami Hynninen:
s. 35 Tuuli vie Napsu-kanin kauas pois jonnekin
s. 36 Dumbo
s. 37–40 Elokuu
Kirsi Tuuliniemi:
s. 42–51 Raapaisuja
Roju [Johanna Rojola]:
s. 53–59 Matkamuistoja
Fleur Wilson:
s. 61–63 Walt Wilson esittää
s. 64–66 Voi kamala!
Jenny Eräsaari:
s. 68–73 Hyvä voittaa Pahan 6 – 0 [kolme aukeaman sarjaa]
Kata Koskivaara:
s. 75–84 Sib-ir, uinuva maa

Kakkosalbumissa kokooma syntyy paljolti Naarassarjat-lehdessä nähtyjen piirtäjien ympärille, eli poikkeuksellisen paljon on ns. naisasiaa, ja niistä graafisesti erottuvimpia ovat Katja Tukiaisen ja Rojun työt. Sami Toivosen Me-lehdessä ilmestyneet Ässä-sarjat ovat hupaisia kuvan ja kerronnan ristiriidoissaan. Christer Nuutisen oma sarja on varsin vapaata tajunnanvirtaa, ja Sami Hynniseltä uusitaan hienoja sarjoja Andalusialaisesta muurista ja Karjapianoista.

Lisätiedot:

[29 x 21 cm pysty albumi; 86 s. + kannet, ei skp; kannet väri (kansikuvaan upotettu otsikko ja alaotsikko kuten edellisessä, nyt sini-valko-valkoinen + pun. numero ”2”, upot. valk. vers. toimittajat, alla mustassa nauhassa valk. vers. kustantaja);  tk keltaisella  mv piirros (Sami Hynninen), upot. punaisella ja vuioletilla lad. gem. esittelyteksti, oik. laidassa vihreässä pystypalstassa lad. kelt. gem. tekijälista, valk. kentässä kansitekijät, kust. koodit ja ISBN-viivakoodi; selkä kuten edellisissä (tekstivärit mustalla pohjalla vers. ”Sarja” valkoinen, valkoisella vers. musta ”kuvastin”, punainen ”2”, sininen alaots, viol. kust., musta alapalkki jatkuu selkään ja tk; s. 1 nimiö + piirrosruutu (s. 10); s.  2 kust.tiedot; s. 3 Sisällys lad.; s. 4, 85–86 tyhjä; s. 5, 12, 21, 34, 41, 52, 60, 67, 74 tekijäesittely lad + piirros]

Ks. Sarjakuvastin 3 (Otava, 1995)

Kuva tulossa

1994

Supersossun viisi vuodenaikaa

Veikko Anttila (Sosiaalityöntekijäin liitto, 1994)

ISBN 951-97051-0-4 (nid.)

Kansi:

Sisällys (sarjakuvat):
s. 3–8 Talvi
s. 11–15 Kesä
s. 17–22 Syksy
s. 25–27 Kevät
s. 29–32 Kevätkö?

Suomalaisissa eri alojen lehdissä on ilmestynyt useita sarjakuvia, joita ei ole koskaan koottu albumiksi asti. Supersossu on yksi poikkeus. Takakansi kertoo:

”Tähän albumiin on koottu Sosiaalityöntekijä-lehdessä 1989–94 julkaistut Supersossun seikkailut. Supersossu taistelee ihmisyyden puolesta käyttäen apunaan sossuteknologian viimeisimpiä saavutuksia. Riittävätko omnipotentiometri ja verkostopulsaattori pelastamaan erämaan vai tarvitaanko tolkkudistribuuttoria kääntämään päättäjien kaalit. Supersossun ovat kehittäneet graafikko Veikko Anttila ja Sosiaalityöntekijäin Liiton työryhmät.”

Supersossun asiakkaana tarinoissa ovat etenkin Erämaan perhe Elviira ja perillisensä kahdessa polvessa, Elmeri & uusperhe. Ammattilaisten ronski sisäpiirihuumori näyttäytyy ironiana olemassa olevia, heikosti toimivia järjestelmiä vastaan, mutta ulkopuolisen lukemana ironia on vaikea laji, ja esim. makeishahmo lakupekka toki on vierailijana varsin riskialtis, samoin Erämaan alueasairaalan esittäminen piikkilangoin eristettynä, portilla teksti ”Terveys tekee vapaaksi.” Piirrostyylin voisi määritellä vankasti pelkistetyksi, eräänlaiseksi ’köyhän miehen Kätsyksi’.

Lisätiedot:

[27 x 23 cm pysty vihko; 32 s. + kannet, ei skp; s. 1 nimiösivu (tekstissä lisäväri sininen) + kust.tiedot; s. 3–32 väri sk sivun taitossa, tekstattu, sivunumerot ladottu mustalla; s. 2, 10, 16, 24, 28 väliotsikkosivu, lad mustalla vuodenaika; s. 9, 23 tyhjä; sajakuvat väripiirroksia, sign. Aian VIL + vuosi roomalaisin numeroin; kannet väri, punaisella pohjalla lad. tekstit vers. kelt. ”Supersossu, gem. sin. ”n” , gem. sin. ”5” gem. valk. ”vuodenaikaa”+ upotettu väriruutu (kansi ja tk), tk pun. pohjalla valk.lad. esittelyteksti ”Tähän albumiin on koottu Sosiaalityöntekijä-lehdessä 1989–94 julkaistut Supersossun seikkailut. Supersossu taistelee ihmisyyden puolesta käyttäen apunaan sossuteknologian viimeisimpiä saavutuksia. Riittävätko omnipotentiometri ja verkostopulsaattori pelastamaan erämaan vai tarvitaanko tolkkudistribuuttoria kääntämään päättäjien kaalit. Supersossun ovat kehittäneet graafikko Veikko Anttila ja Sosiaalityöntekijäin Liiton työryhmät.” + ISBN ]

Suuri kurpitsa 1994

1994

Suuri Kurpitsa 1994

Vuosialbumi (Suuri Kurpitsa, 1994)

ISSN 0788+8732

ISBN 952-9887-02-7

Kansi: Piippolan vaarin kurpitsamaalla nallepartio kohtaa Venuksen (Matti Hagelberg) [kuva jatkuu takakanteen, selän yli]

Sisällys (kotimaiset sarjakuvat):
Sisäkansi 1 Riionheimo & Jorse  L.: Rieku ja Raiku itäisillä mailla
s. 32–35 Roju: 12 tuntia festivaalien jälkeen
s. 40–43 Kati Kovács: Makkaramies
s. 44 Riionheimo & Hannu: m
s. 45 Rytöhonka: Agaton Muna in I’ll be seeing You
s. 50–51 Sami Toivonen: Kuukausipalkkasoturi
s. 60 Tomi Riionheimo: Hamppeja ja kyrvähdyksiä # 2
s. 62–63 J. Tilsa: Kex Willer – Hattutemppu
s. 64–67 Matti Hagelberg: B.E.M. – Jumalan vapaailta / Bugs & Daffy [strippinä ison sarjan alareunassa]
s. 68 Ilkka U. Pesämaa: Tunteellinen ja hauras viipale
s. 69–71 Pentti Otsamo: Trick = Treat
Sisäkansi 2 Riionheimo & Jorse  L.: Rieku ja Raiku panomiehinä

Albumin muotoinen, mutta sisällöltään ja luonteeltaan sarjakuvalehti muun ”Suuren kurpitsan” tavoin. Merkillepantavinta Matti Hagelbergin maalaus komeissa värikansissa – siis ei raapekartonkityö vaan hieno maalauspastissi!

Sisällön sarjakuvista erottuvat erityisesti raikkaan riettaat Rieku ja Raiku -pastissit niin puhdasmielisen Kieku ja Kaiku -sarjan satiirisena versiona, niinikään ruumiillisuudelta tuoksahtava Kati Kovácsin ”Makkaramies” sekä hienosti mykkäsarjakuvaa tyylillisesti päivittävä Pentti Otsamon ”Trick = Treat.”

Lisätiedot:

[30 x 21 cm pysty albumi; 72 s. + kannet, sisäkansissa sk painettu puanisella; s. 1 pääkirjoitus ”Hiiala hei!” ja sisällysluettelo (tekijänimien aakkosjärjestyksessä; s. 2– 37 mv sk; s. 38–39 Adrian Tominen haastattelu (P.Kallio) ja ilmoitus Olmi 3 & aivoatlas / Ginipig Press; 46–47 lad. artikkeli Rytöhongasta ”Mies ja viiva”; s. 48–49, 59 Kurpitsan albumilistoja ja –mainoksia; s. 54–58 albumiarviointeja; s. 61 arviointeja ”12 pienkustannetta”; s. 72 Kukunorin ilmoitus]

Ks. Suuri Kurpitsa 1996, 1997, 1998, 1999.

Kuva tulossa

1994

Vihreä rapsodia

Kati Kovács (Like, 1994)

1994: ISBN 951-578-175-2 (nid.)

Ruots.: ISBN 91-88334-15-5 (nid.)

2004: ISBN 952-9809-67-0 (sid.)

Kansi: Esirippujen välistä näkymä tarinan hahmogalleriaan, mm. pitkäksi venähtänyt – ja otsikon katkaisema – tyttö (Pirjaana-nukke), apuun rientävä tekijä, kolmoissiamilaiset, häkkiolio (Kaula-Gabriel) ja itkevä klovni (János)

Tekijä kertoo alkusanoissaan (2004) käyttäneensä esikoisalbumin tekoon puolitoista vuotta. Samalla hän kuvaa matkaansa ujoudesta vapauteen ja antaa vielä hyvän elämänohjeenkin: ”Teidän tulisi ymmärtää – Vanhempianne, itseänne, lapsianne.” ja lopettaa kiitoksiin: ”Äiti ja Isi, kiitos ihanasta lapsuudesta!”

Omaaelämäkerrallinen kehys sijoittuu vuoteen 1975, jolloin 10-vuotias, maailman ujoin tyttö vierailee kirjeenvaihtoystävänsä luona Unkarissa. Kielivaikeuksista ja kulttuurieroista tulee hassuja sekaannuksia. Omilla teillään yttö kohtaa mm. pultsarimumon, puhuvan koiran, mongolilauman, vierailee bordellissa, kylpylässä ja sirkuksessa. Sivulla 49 edellisen sivun alaruutu jatkuu ylöspäin kiertyväksi spiraaliksi (”Kitin mutkikas sieluparka”) sarjakuvan sääntöjä omanlaisikseen murtaen. Samalla sivutausta muuttuu mustaksi epilogiin asti, jossa palataan ns. reaalimaailmaan, toki edelleen anarkistisin käyttäytymiskuvioin.

Kati Kovács on varmaan maamme hurjin, itselleen julmin piirtäjä-kertoja. Itseironian avulla hän pystyy käsittelemään vaikeita ja kipeitäkin aiheita lempeän huumorin kääreessä, joskin koko ajan mustan huumorin ja surrealismin kirpein maustein. Tuonaikaisten haastattelujen mukaan hän piti itseään enemmän kuvittajana kuin sarjakuvapiirtäjänä. Kuitenkin hän nimenomaan kertoo kuvin, ja vaikeista asioista. Tässäkin voi nähdä tarinan tytöstä, joka on jättämässä taakseen lapsuuttaan (mm. nukke menettää kykynsä puhua), ja aikuisten seksuaalisuus näyttäytyy uhkaavana.

Ks. Karu selli (Like 1996)

Lisätiedot:

[1994: 30 x 21 cm pysty albumi; 56 s. + kannet; kannet väri; s. 1 nimiö; s. 2 kust.tiedot; s. 3–53 mv sk (2 viim. sivua ”Epilogi”, loppuruudussa tekstilaatikko ”Vég” = loppu); s. 54 tyhjä, samoin s. 56; s. 55 lista ”Like sarjakuvat”; kansi kokonaan väritetty piirros  (lad. tekijä, otsikko ja kustantaja eri tekstityypeillä); tk väripohjalla mv ruutu (s. 16); selkä tk:n väripohja jatkuu, lad. vers. must. tekijä, ots, kust.]

[1995 Ruotsissa julkaistu versio: 30 x 21 cm pysty albumi; 56 s. + kannet; kannet väri; ei skp; sivut numeroimattomat; s. 1 nimiö (ei piirrosta, käännös Jocke Laitala); s. 2–3 Tekijän valokuva ja Jocke Laitalan teksti: ”En presentation av Kati Kovács” (Fakta och citat från Suuri Kurpitsa 29, 1990, Sarjainfo 74, 1992 och Liken uutiset 2, 1994); s. 4 kust.tiedot (mm. ”Tack till Hard & Pet, Kata Koskivaara och Juhani Tolvanen”); s. 5–55 mv sk, käännös tekstattu alkuperäisen tyyliin (Nicolas Krizan); s. 56 mainos RefleXerier; tk. väripohjalla mv ruutu (s. 18) + lad. esittelyteksti (mm. ”Grön Rapsodi är en saga för vuxna av Kati Kovács, en av Finlands intressantaste serieskapare just nu.”).]

[2.p. Kirja kerrallaan 1999: 29 x 20 cm pysty albumi; (ISBN Kansalliskirjastossa yliviivattu); muuten kuten edellinen, mutta selkä valkoinen, jossa lad. mustalla gem. tekijä, vers. otsikko ja s. 2 lisätty logot (Lasipalatsi, Kirja kerrallaan, Evtek, Xerox the Document Company ja [EU] urban pilot project).]

[2004:  31 x 22 cm pysty kovakantinen kirja; kannet väri; 56 s. + kannet (2+2) + sisäkansilehdet (2+2, alussa punaiset, lopussa vihreät); uudet kannet, kovakantinen versio; s. 1 nimiö + vinjettipiirros; s. 2 kust.tiedot (”Albumin pehmeäkantinen laitos ilmestyi Liken kustantamana 1994”, taitto Bunny Duck Grafiks, Tommi Hänninen); s. 3 tekijän alkusanat lad. otsikolla ”Jònapot!” + vinjettipiirros; s. 4 tyhjä; s. 5–55 = aiemmat s. 3–53; s. 56 vinjettipiirros + lad. ”Kati Kovácsin tuotantoa” selkä valkoinen, mustalla tekstattuna vers. tekijä, gem. otsikko, gem. kustantamo; kansi väri, punaisella väripohjalla aaltoviivalla rajattu väritetty piirros, vihreällä taustalla piirros, ylhäällä mustalla vers. tekstattu tekijä, alla postimerkin muotoisella mv. kentällä vihreällä tekstattu otsikko;  tk. väri, vihreällä taustalla aaltoviivalla rajattu maalattu vaaleanpunainen väripinta, jossa mv. nuotit ja ’postileima’ ”Suomi–Unkari 1975”, piirros (lentävä kirjekuori ja tekstattu: ”Kesä 1975. Olin 10-vuotias maailman ujoin tyttö. Minut lähetettiin kirjeenvaihtoystäväni NAGY ÉRIKAN luo Unkariin. Hän oli minua pari vuotta vanhempi, mutta yllättävän pitkä. Se oli ensitapaamisemme. Kitin kunniaksi ja sukulaiskansojen ystävyydeksi; egészségedre!”)  + valk. kentässä ISBN-viivakoodi, vihreällä pinnalla tekstattu gem. kustantamo.]

Kansi 1994, 1999, ruots. 1995: Esirippujen välistä näkymä tarinan hahmogalleriaan, mm. pitkäksi venähtänyt – ja otsikon katkaisema – tyttö (Pirjaana-nukke), apuun rientävä tekijä, kolmoissiamilaiset, häkkiolio (Kaula-Gabriel) ja itkevä klovni (János).

Kansi 2004: Tyttö kävelee nuottiviivoilla, reppu selässä ja kirje kädessä, taustalla tyttö ja koira.

Kuva tulossa

1994

Volyymi Ville vääntää nuppia

Pentti Nuortimo (Kuulonhuoltoliito ry, 1994)

Kansi: Sarjan otsikkoruutu, jossa etualalla Ville lippis takaperin päässään, taustalla lentää kaksitasolla, laidassa vinjettikuva ”Mukana sammuva bändi toivoton tapaus.”

Harvinaista kotimaista hyötysarjakuvaa. ”Kuulosi on korvaamaton!” –kampanjaan liittyvässä sarjakuvassa herätellään nuorisoa huumorin kautta  tiedostamaan varsinkin musiikin vaarat kuulolleen. Aiheeseen sopivasti puhekuplat peittävät osin toisiaan, äänitehosteet kasvavat mahtaviin mittoihin ja saavat reippaat värit. Korvatulppien mallikäyttäjäksi otetaan ovelasti nuorison idoli, formulakuski, ja haaveeksi kerrtotaan taitolentäjän ura, joka myös vatii hyvää kuuloa.

Lisätiedot:

[8 x 21 cm vaaka vihko; 16 s sis. kannet (sivut numeroitu 1–14 + kannet); väri; kansi piirretty, sk s. 1–14 yhdestä kolmeen ruutuun värisarjakuvaa, tekstattu kuplat ja värikkäät äänitehosteet; s. 16 kustantajatiedot ja taulukko desibelimääriä vastavista kuulon turvallisuusrajoista + hahmopiirros, väri, kuten kannessa]

Kuva tulossa

1994

Zärmikkäimmät

(Kurpitsakermaa 2)

Jukka Tilsa (Sarjakuvaseura Suuri Kurpitsa, 1994)

ISBN 951-95853-7-0 (nid.)

Kansi: Hahmo nostaa kastelukannuhattuaan, toinen kastuu

Sisällys:
1. sisäkansi – [nimetön: ”Jos lähtis tonne eläintarhaan”]
2.sisäkansi – [nimetön: ”Terve.”  ”Sitä.”]
s. 2 [nimetön: ”Annapa juomaa”]
s. 4–7 Q-matka
s. 8–10 Muovikassi
s. 11 Mainostauko – Leipä-mainos
s. 12 Soppa
s. 13–16 Holtittoman Abnerin tuho
s. 17–18 Supermauno & idän pikajuna
s. 19 Hullujenhuone
s. 20 Reikä päässä
s. 21–27 Sarjassamme Ei niin mukavaa kuin luulis: Pornolehden toimittajan päivä
s. 28–30 Pestyt housut eli Avaruusseikkailu 2002
s. 31 Mies ja trumpetti
s. 32–35 Tauno & Kauko feat. E. Clapton
s. 36–37 Kek-kone
s. 38–41 Werner & Söderström kohtaavat metsänvartijan
s. 42 Muhammed
s. 44 [nimetön: ”Mikä toi on?”]
s. 45–47 Mutantti eli zuutari zeikkailee

Sarjat ovat alunperin ilmestyneet Zärpä-lehdessä 1980. Tällaisten kokooma-albumien kautta osa omakustannesarjakuvista (ja Suuri kupritsa -lehdessä julkaistuista) on päässyt laajempaan levitykseen ja lopulta myös mukaan sarjakuvakaanoniimme. Tässä Suuri Kurpitsa on tehnyt merkittävää tienraivaustyötä.

Ilkka U. Pesämaa pohjustaa hyvin kulttuuritaustaa sivun 3 esipuheessaan. Tilsan tuoreimpina pysyneet työt ovat näissä kansissa. Tyylilaji on jonkinlaista koululaishuumorin ja gonzojournalismin undergound-risteytystä, ja viuaalisessa maailmalsssa sukulaisia voi hakea jostakin Keit Haringin ja graffititaiteilijoiden, ehkä myös ns.  ite-taiteen suunnilta.

Suurin osa on tajunnanvirtamaista, joskus groteskiakin pöljäilyhuumoria, usein sanaleikkeihin ja väärinkirjoittamiseen pohjautuvaa: ”on meny zoppaa gorfaan.” Kuvallinen ilmaisu on kokeilevan horjuvaa, merkinomaista. Sisällössä on toisaalta elitistisiä (jazz-)musiikkiviitteitä, mutta tosiaalta myös polittista epäkorrektiutta  (”Sepä hyvä, Mä  jo luulin että sä muutuit negrox.”). Kaiken kaikkiaan  jo nostalgisoitunut klassikko.

Lisätiedot:

[25 x 18 cm pysty albumi; 48 s. + kannet; kannet väri, sisäkansissa painatus (neonvihreällä pohjalla valkoisella koko sivun sk;  kannessa piirros ja värientät, ylhäällä tekstattu tekijä, otskikko ja lahaalla ”kuråpitsakermaa 2”; tk  kansikuva jatkuu, mato pelaa tennistä itsensä kanssa + vaemmalla yli puolet sivusta musta pohja, jossa ruudussa laskeva aurinko, oranssilla tekstattu esittely; kannen värikentät jatkuvatselän yli, ei tekstiä; s. 1 nimiö + piirros; s. 2 kust.tiedot tekstatu + sk; s. 3 Ilkka U. Pesämaan esittelyteksti + 2 ruutua (”on meny zoppaa gorfaan”; s. 4–47 mv sk; s. 48 Kurpitsan julkaisulistaa + Riitta Uusitalon piirros (bussi]