Kiitokset

Lämpimimmät kiitokset Heikki Kaukorannalle, jota ilman tälle työlle ei olisi ollut lähtökohtaakaan. Oli sarjakuvanharrastajan unelman toteutuminen, kun sain aloittaa tutkimukseni idolini opastamana. Heikin kautta tutuksi tuli Kansalliskirjastomme väki, jolta olen saanut ystävällistä apua ja ohjausta kautta prosessin. Erityisesti haluan kiittää juhlavuoden pääsihteeriä Laura Kokkoa (tuolloin Lyhykäistä) ja Kansalliskirjaston kunnioitettavan tarkkaa ja innostavaa Inkeri Pitkärantaa, joiden ohjauksessa oli koko juhlavuoden näyttelyprojekti, Jaakko Salemaata, joka Heikin ohella neuvoi ja opasti materiaalin etsinnöissä, sekä Kari Timosta, jonka ammattitaidolla ensin näyttelyjä ja sitten mahdollista kirjaa tai sähköistä versiota varten saatiin skannatuksi alkuperäisiä kansikuvia. Kirjaston väki hallitsee paitsi tiedostohaut, myös koko logistisen ketjun.

Postuumit kiitokset haluan osoittaa Stina Kullbergille, jota ilman tuskin olisin jatkanut sarjakuvanharrastustani kaikkien epäilysvaiheitteni yli. Hän oli Akateemisessa kirjakaupassa hovihankkijani aina sairaseläkkeelle jäämiseensä asti ja jaksoi aina valaa uskoa siihen, että työssä kotimaisen sarjakuvan hyväksi on jotain järkeä.

Kollegiaaliset kiitokset kahdelle ystävälle ja lähes ikätoverille, Heikki Jokiselle ja Juhani Tolvaselle, joiden kanssa olemme erilaisina kokoonpanoina tehneet monenlaista yhteistyötä. Heikin kanssahan syntyi Suomalaisen sarjakuvan ensyklopedia (postuumit kiitokset myös Heikki Porkolalle uskon valamisesta jo siihen hankkeeseen!), ja Juhanin kanssa teimme esimerkiksi Ruutukaava kuplii -näyttelyn arkkitehtuurin ja suomalaisen sarjakuvan suhteista, ja nyt taas touhuamme Sarjakuvamuseon puolesta… Kiitokset uudempien kotimaisten osalta Sarjakuva-Finlandia -listauksille ja Kyösti Koskelalle.

Pitäisi kai kiittää myös kaikkia niitä akateemisessa maailmassa toimineita alan tutkijoita, jotka eivät ole saaneet aikaiseksi nyt tekemääni työtä. Odotin kolmisenkymmentä vuotta, että joku laajentaen jatkaisi Heikki Kaukorannan aloittamaa työtä, ja lopulta tuskastuin ja tein sen itse, vaikka olenkin tutkijana täysi diletantti, vain arkkitehti koulutukseltani.

Kiitokset erityisesti yhtiökumppanilleni Wallulle, joka on aina ollut luotettava ja luottava työtoveri myös vaikeissa vaiheissa, niin ikään monissa projekteissa – kuten tässäkin – yhteistyötä tehneelle Timo Kokkilalle, samoin Ilpo Koskelalle, joka oli mukana jo Ensyklopediaa taittamassa – sekä ateljeekriitikolleni Matti Hyvöselle. Kiitokset kaikille, jotka ovat kannustaneet ja innostaneet projektiin matkan varrella, mukaan lukien eri kustantajien edustajat.

Postuumit kiitokset Markku Kivekkäälle, joka usutti amatööritutkijan sekä Sarjakuvaseuraan että Helsingin Sanomiin. Samoin postuumisti kiitokset vanhemmilleni, isälleni (Kalevi, 1923–1990) joka innostutti minut painettuun sanaan, ja äidilleni (Aino, 1926–2021) joka jaksoi varauksettomasti tukea minua kuolemaansa asti kaikissa hankkeissani, oudoimmissakin.

Viralliset, mutta myös erittäin arvostavat kiitokset tahoille, jotka ovat tukeneet tätä työtäni apurahoillaan. Olen saanut niitä 2009–2021 Taiteen keskustoimikunnalta, Sarjakuvantekijät ry:n ja Suomen tietokirjailijat ry:n Kopiosto-varoista sekä WSOY:n kirjasäätiöltä ja nyt aivan lopuksi vielä Taiken korona-apurahana ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnalta. Muita projektejani ovat tukeneet lisäksi mm. Suomen kulttuurirahasto, Otavan kirjallisuussäätiö ja Rakennustietosäätiö. Vaikka innostusta on aina ollut, näin pitkäjänteisen työn tekeminen vaatii jo motivaation vuoksikin rahoitusta, ja freelancerina ei voi aikaansa hukata töihin, joista ei myös jonkinlaista taloudellista turvaa tule. Nykyäänhän tiedon viljelystä kertyy myös maatalouseläkettä (MYEL)!

Kun nyt saan tutkimukseni tulokset näkyville nettiin, oletan että saan vielä korvaamatonta apua alan keräilijöiltä, jotka paljastavat minun ja Kansalliskirjaston tietojen aukkopaikkoja. Ensimmäiseksi ehti jo Mikko Vuorinen, jolle kaunis kiitos avusta ihan ensimmäisen sarjakuvajulkaisun tietoihin.

Lopuksi kiitokset kaikille kotimaisten sarjakuvien tekijöille, joita ilman tätäkään teosta ei olisi, tosin ei tarvettakaan…

Helsingissä 23.8.2022
Kalervo Pulkkinen
sarjakuvaneuvos (1986)

—–

Kalervo Pulkkisen muistolle

Kalervo Pulkkinen menehtyi yllättäen lyhyen sairauden jälkeen maaliskuun lopulla 2023. Hän joutui perumaan osallistumisensa Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaaleille jouduttuaan sairaalaan. Tampereella oli festivaaliviikonloppuna esillä hänen suunnittelemansa Puupäähattu 50 vuotta -näyttely, ja Pulkkinen menehtyi sunnuntaina aamuyöllä. Pulkkinen oli syntynyt 1955 Porissa.

Tämä sivusto oli suurelta osin Pulkkisen aikaansaannosta, ja sisältö on lähes kokonaan hänen kokoamaansa. Sarjakuvamuseo ry, Sarjakuvantekijät ry ja koko suomalainen sarjakuva menetti sinnikkään puuhamiehen, monipuolisen asiantuntijan ja pitkän linjan taustavaikuttajan.

Sarjakuvamuseo ry:n hallitus suree Kalervo Pulkkisen poismenoa, ja kiittää uurastuksesta sarjakuvan hyväksi. Myös tämän sivuston päivittäminen jäi häneltä kesken, mutta Pulkkisen muistiinpanojen pohjalta muut jatkavat työtä aikanaan.

Sarjainfo-lehden 2/2023 muistokirjoitus Kalervo Pulkkisesta

Sarjakuvantekijät ry:n muistokirjoitus

—–

Sarjakuvamuseon kiitokset myös kansikuvaskannauksia ja -valokuvia toimittaneille tahoille ja henkilöille:

Kansalliskirjasto, Ralf Kauranen, Timo Kokkila, Ilpo Koskela, Kyösti Koskela, Reima Mäkinen, Klaus Nurmi, Kalervo Pulkkinen, Seinäjoen sarjakuvaseuran arkisto, Sami Säilä, Reijo Valta ym.