Suomalainen sarjakuva syntyi oikeastaan kolmesti. Kolmas kerta toden sanoi. Vanhimmat sarjakuvaa lähenevät työt olivat joko satiiria, poliittista pilapiirrosta tai lasten opetussarjoja. Kohteena olivat siis joko aikuiset tai lapset, joskus harvoin molemmat.

Ensimmäinen teos oli moraliteetti, opettavainen tarina, ja sellaisena raittiusliikkeeseen ajatusmaailmaltaan liittyvä. Siinähän löysivät toisensa uskonto ja työväenliike.

Suurin osa varhaissarjakuvasta ilmestyi poliittisissa pilalehdissä, tosin vain harvoin kovinkaan sarjakuvamaisena, eli useamman kuvan kertomuksena. Useimmiten piirroksissa oli teksti vain alapuolelle ladottuna, harvemmin vielä puhekuplia.

Suomi versus muu maailma

Suomalaiset sarjakuvantekijät ovat ilmeisestikin olleet hyvin perillä kansainvälisistä virtauksista, eli lukeneet ulkomaisia lehtiä. Ainakin Ranskan, Saksan, Englannin, Yhdysvaltojen ja Ruotsin varhainen pilalehdistö ja sarjakuvamaailma on peilautunut Suomeenkin asti.

Ulkomaisia lapsille tehtyjä moraliteetin omaisia sarjoja oli tietysti saksalaisen Wilhelm Buschin ”Max ja Moritz” ennen muita (1896).

Turmiolan Tommin elämäkerta – kuvilla selitetty

Alexandra Frosterus-Såltin (Raittiuden seura, 1858) up. 1886, 1926, 1930, 1983, 1990

Kansi: Ei kansikuvaa, vain ladotut otsikko, alaotsikko ja kustantajatiedot sekä eri paksuin viivoin koristekehykset ja koristekuvio.

Alexandra Frosterus-Såltin piirsi ja painoa varten kuvat kaiversi ruotsalaissyntyinen F. O. Liewendal, mutta käsikirjoittaja on jäänyt historian hämäriin. Ensimmäinen painos oli 1600 kpl ja ainakin toisen painoksen kustantaja Raittiuden Ystävät. Koot vaihtelivat nykyistä B4:ää vastaavasta ¼-arkkiin.

Seinäjoen sarjakuvaseuran 1983 julkaisema versio on varustettu esipuheella (näköispainos 1990 Helsingin Antikvariaatti Ky sisältää saman tekstin):

”Englantilainen taiteilija ja raittiusliikkeen johtohahmoihin kuuluvan George Cruikshankin teokset ”The Bottle” (Pullo) ja ”Drunkard’s Children” (Juomarin lapset) lienevät olleet esikuvina Raittiuskirjasten toimikunnan teokselle ”Turmiolan Tommin elämäkerta”. Kaikki kahdeksan kuvataulua teki Aleksandra Frosterus-Såltin opettajansa R. V. Ekmanin johdolla. Kirjanen painettiin helsinkiläisen F. Liewendalin Kiwipainossa. Joulukuussa 1858 saatiin painolupa, ja painos, suuruudeltaan 5000 kpl, oli jo myynnissä helmikuussa 1859. Kirjasen hinta oli kaksikymmentä hopeakopeekkaa.”

Kyseessä ei vielä varsinaisesti ole sarjakuva, vaan kuvasarja, eräänlaisten opetustaulujen (8 kpl) kokoelma. Kuvat on otsikoitu ”Turmiolan Tommin elämänkerta N:o 1 [–8]” ja alle ladottu teksti, joista osa on otsikkomaisia, osa selostavia, ja osa repliikinomaisia. Lyhyydestään huolimatta teos siis lähenee muodoltaan sarjakuvaa, mutta kuvien väliin jäävä aika on pitkä, joten kuvien sarjallinen jatkuvuus on heikkoa ja siten epäsarjakuvamaista. Tämän esikuva on vuodelta 1847.

Aleksandra Frosterus-Såltin oli arvostettu kuvataiteilija, jonka töitä on myös Kansallisgalleriassa. Lystikästä on, että jos tämä luetaan sarjakuvaksi, sen käsikirjoittajiin ovat lukeutuneet peräti toimituskuntaan kuulunut kolmikko Lönnrot, Snellman ja Topelius!

Tarina on kustantajatahojen mukaisesti moraliteetti, raittiuspropagandaa, ja valottaa Tommin tien ”onnellisesta koto-elämästä” turmioon ja konkreettiseenkin vankeuteen. Vieläkin varhaisempi esikuva on englantilaisen Willian Hogartin ”The Rake’s Progress”, päähenkilönä toinenkin Tomppa, Tom Rakewell, niinikään kaikkiaan kahdeksan maalausta (1732–33), joista tehtiin painettu kuvarasja 1734 – sama tarina, josta Stravinsky teki oopperan 1951 (ks. molemmat englantilaiset kuvasarjat Wikipediassa). Lisäksi samasta aiheesta on tehty ainakin baletti 1935 ja elokuva 1945.

Lisätiedot:

1.p. Raittiuden seura 1858

[26×34 cm vaaka vihko; 18 sivua mv sis. kannet; kansi siniharmaa, vain teksti ja kehyskuvio; tk. paino; ei esipuhetta; s. 2–18 kuvat parittomilla sivuilla, parilliset sivut tyhjiä.]

2.p. Raittiuden ystävät 1886 (Raittiuden Ysrävien kirjasia N:o 12)

[17×11 cm pysty vihko; 20 s. sis kannet; kansi vaalea, vain tekstit ladottuna, Raittiuden ystävien pyöreä ’leima’ ja ohut kehys, tk lad. muita julkaisuja; kuvataulut s. 3–18 vain oikeanpuoleisilla sivuilla, poikittaissuuntaisina, vasemmanpuoleiset tyhjiä; 8 kuvataulua.]

3. ja 4. p.; lisäpainos (1) Kieltolakiliiton Satakunnan Aluejärjestö 1926, 1930 (näköispainos 1858:sta)

[Painokset 1926 ja -30 ajoitettiin vastustamaan kieltolain lievennysesityksiä. Nämä kaksi olivat alaotsikolla ”Kieltolakiliiton Satakunnan Aluejärjestön julkaisuja N:o 9”]

5.p., lisäpainos (1) Seinäjoen sarjakuvaseura 1983 (näköispainos 1858:sta)

[11×15 cm vaaka vihko; 20 s. sis. kannet; tk ei tekstiä, vain kehys kuten kannessa, painoväri ruskea, kellertävälle paperille; kansi = s. 1; s. 2 kust.t.; s. 3–17 kuvataulut vain oikeanpuoleisilla sivuilla, vasemmanpuoleiset tyhjiä; painettu mustalla kellertävälle paperille; 8 kuvataulua; s. 18–19 ladottu teksti; Lisäp. 1988. Perustuu kuvien osalta v. 1858 alkuperäiseen painokseen, formaatiltaan myöhempiin]

6.p.; lisäpainokset (2) (Helsingin antikvariaatti, 1990)

[23×31 cm; Helsingin antikvariaatti, 1990; näköispainos 1858:sta; Lisäpainokset: 2. p. 1991; 3. p. 1996]

7.p.; näköispainos 1992 (1858:sta)

[”Turmiolan Tommin elämäkerta – sarjakuva, joka on osa suomalaista kulttuuria”

”Näköispainos tehty AEL:n Graafisen tekniikan koulutuskeskuksessa Ammattienedistämislaitoksen 70-vuotisjuhlavuonna 1992. Perustuu kuvien osalta vuoden 1858 alkuperäiseen laitokseen, joskin formaatiltaan pienennettyyn. Johdantoteksti on luvalla lainattu Seinäjoen sarjakuvaseuran vuonna 1983 julkaisemasta painoksesta.”]